Vertaile säästötilit ja määräaikaistalletusten korot
Säästötilien ja talletusten vertailu toteutettiin keräämällä tiedot pankkien verkkosivuilta sekä Kauppalehden määräaikaistalletusten korkotaulukosta 9. lokakuuta 2025 kello 12.00.
Korot ovat sittemmin voineet muuttua, joten tarkista ajantasaiset lukemat aina pankkien ja rahoituslaitosten omilta verkkosivuilta ennen säästötilin avaamista tai määräaikaistalletuksen tekemistä. Osa mainituista pankeista voi olla kumppanipalveluja.
| Säästötili tai talletus | Korko | Nostorajoitukset | Minimitalletus |
|---|---|---|---|
 Raisin Starttikorko Säästötili (Raisin SE) | 3,30 % (Vuotuinen korko 3 kuukaudeksi uusille asiakkaille) | Ei ole | Ei ole |
 Sweepbank Säästötili (Multitude Bank p.l.c.) | 3,00 % | Ei rajoituksia. Säästötilin avaamisen edellytys on ilmaisen käyttötilin avaaminen SweepBankiin. | Ei ole |
 Brocc Säästötili (määräaikainen) | 2,75-3,00 % talletusajasta (3-60kk) riippuen. | Ei maksuttomia nostoja sopimusaikana. | Ei tiedossa |
 Saldo Bank Määräaikaistalletus | 1,90-3,00 % talletusajasta riippuen. 12kk talletuksen korko on 2,70 % | Ei nostoja sopimusaikana | 1000€ |
 Sweepbank Määräaikaistili | 3,00 % Talletusaika valittavissa 3-36kk, ja vuotuinen korko on sama kaikille talletusjaksoille. | Ei nostoja sopimusaikana Määräaikaistilin avaamisen edellytys on ilmaisen käyttötilin avaaminen SweepBankiin. | 50€ |
 Klarna Talletustili | 2,00-2,70 % 12kk talletuksen korko on 2,33 % | Ei nostoja sopimusaikana | Ei ole |
 Svea Määräaikaistili | 2,40-2,55 % 12kk talletuksen korko on 2,55 % | Ei maksuttomia nostoja sopimusaikana | 1000€ |
 Collector Säästötili (Norion Bank AB) | 2,50 % (2,25 % alkaen 21.10.2025) | Ei ole | 50€ |
 Lea Bank Säästötili Plus | 2,50 % | Maksuttomat nostot, mutta nostosumma maksetaan 31 päivän määräajan kuluttua. Ennen määräaikaa tehdyt nostot maksavat 2 prosenttia nostosummasta. | Ei ole |
 Bank Norwegian Säästötili 31 | 2,40 % | 11 maksutonta nostoa per kalenterivuosi. Rahat maksetaan 31 päivää noston jälkeen. | Ei ole. |
 Bigbank Talletus | 2,30-2,40 % 12kk talletuksen korko on 2,40 % | Ei nostoja sopimusaikana | 1000€ |
Bigbank Säästötili | 2,30 % (2,10 % alkaen 27.10.2025) (Uusille asiakkaille 2,50 % korkotarjous ensimmäisen 3kk ajan.) | Ei ole | Ei ole |
Lea Bank Säästötili | 2,25 % | Ei ole | Ei ole |
 Aktia Määräaikaistalletus | 2,23 % | Ei nostoja sopimusaikana | Mainittu korkolukema koskee 10 000 euron talletusta 12kk säästöajalla. |
 S-Pankki Määräaikaistalletus | 2,22 % | Ei nostoja sopimusaikana | Mainittu korkolukema koskee 10 000 euron talletusta 12kk säästöajalla. |
 Nordax Bank Tuottotili | 2,20 % | 12kpl/vuosi | Ei ole |
 Alisa Pankki Talletus | 1,70-2,20 % | Ei nostoja sopimusaikana | 500€ |
 Danske Bank Määräaikaistalletus | 2,11 % | Ei nostoja sopimusaikana | Mainittu korkolukema koskee 10 000 euron talletusta 12kk säästöajalla. |
 Resurs Bank Säästötili | 2,10 % | Ei ole | Ei ole |
 POP Pankki Helsinki Määräaikaistalletus | 2,10 % | Ei nostoja sopimusaikana | Mainittu korkolukema koskee 10 000 euron talletusta 12kk säästöajalla. |
 TF Bank Säästötili | 2,05 % | 2kpl/vuosi | Ei ole |
 Hypo Tuotto Määräaikaistalletus | 1,50-2,05 % riippuen talletusajasta. | Ei nostoja sopimusaikana | 10 000€ |
Nordax Bank Säästötili | 2,05 % | Ei ole | Ei ole |
Svea Säästötili | 2,00 % | Ei ole | Ei ole |
Bank Norwegian Säästötili Plus | 2,00 % | 6kpl/vuosi | Ei ole |
 Trade Republic Tili | 2,00 % | Alle 100 euron nostoille 1 euron nostokulu | Ei ole |
 OP Uusimaa Määräaikaistalletus | 2,00 % | Ei nostoja sopimusaikana | Mainittu korkolukema koskee 10 000 euron talletusta 12kk säästöajalla. |
 Instabank Korkeakorkoinen säästötili | 1,86 % | 2kpl/vuosi | Ei ole |
S-Pankki Tuottotili | 0,10-1,85 % | Ei ole | Ei ole |
 Nordea Helsinki Määräaikaistalletus | 1,80 % | Ei nostoja sopimusaikana | Mainittu korkolukema koskee 10 000 euron talletusta 12kk säästöajalla. |
Klarna Säästötili | 1,75 % Korko lasketaan päivittäin ja maksetaan kerran kuussa. | Ei ole | Ei ole |
Brocc Säästötili | 1,75 % | Ei ole | Ei ole |
 Nooa Säästöpankki Määräaikaistalletus | 1,75 % | Ei nostoja sopimusaikana | Mainittu korkolukema koskee 10 000 euron talletusta 12kk säästöajalla. |
Hypo Jemma | 1,70 % | Ei ole | Ei ole |
Nordea Joustotalletus | 1,70 % (12kk talletusjakso) 3kk ja 1kk talletusten vuotuinen korko on 1,65 % ja 1,60 %. (1.10. alkaen) | Ei ole, mutta korko lasketaan talletusjakson alimmalle saldolle. | 500€ |
 Ålandsbanken Määräaikaistalletus | 1,67 % | Ei nostoja sopimusaikana | Mainittu korkolukema koskee 10 000 euron talletusta 12kk säästöajalla. |
Danske Bank Turvatili | 0,50-1,57 % riippuen talletuksen määrästä. (1.9.) Suurin korko vain yli 200 000 euron talletuksiin. | 5kpl/vuosi | Ei ole |
OP Säästötili | 0,50-1,52 % (8.10.) Alle 10 000 euron talletuksille korko on kiinteä 0,50 %. Isompaa korkoa maksetaan vain 10 000 euroa ylittävälle osuudelle korkoportaittain. | Ei ole | Ei ole |
OP Kasvutuotto | 0,40-1,52 % (8.10.) Alle 10 000 euron talletusten korko on kiinteä 0,40 %. Isompien talletusten korko on sidottu vaihtuvaan 3kk euribor -viitekorkoon. | 4kpl/vuosi | Ei ole |
Bank Norwegian Säästötili | 1,50 % | Ei ole | Ei ole |
Alisa Pankki Säästötili | 1,50 % | 6kpl/vuosi | Ei ole |
Nordea Etutili | 0,40-1,10 % | Ei ole | Ei ole |
Huomioi nämä asiat, kun etsit parasta korkoa säästöille:
- Säästö- ja talletustilien korot muuttuvat nyt hyvin tiheällä aikataululla. Tarkista ajantasainen korkoluku aina pankin tai rahoitusyhtiön omilta verkkosivuilta ennen kuin avaat säästötilin. Taulukko päivitetään 2-3 kertaa kuukaudessa.
- Kaikki tutut kivijalkapankit eivät kerro verkkosivuillaan määräaikaistalletustensa tarkkoja korkolukemia eri säästösummille. Kauppalehden verkkosivujen mukaan 10 000 euron talletukselle voit kuitenkin saada pankista riippuen korkoa noin 1,60-2,10 prosenttia. Kysy pienemmän tai isomman määräaikaistalletuksen korkotarjousta suoraan omasta pankistasi.
- Yllä näkyvässä taulukossa on lueteltu Suomessa toimivien pankkien ja rahoitusyhtiöiden säästö- ja talletustilien korot suuruusjärjestyksessä. Huomioi, että tässä oppaassa ei käsitellä ASP-tilejä eli asuntosäästötilejä tai sijoitustalletustilejä.
- Monilla pankeilla ja rahoitusyhtiöillä määräaikaisten talletustilien korkoprosentti vaihtelee talletusajasta ja -summasta riippuen. Tarkkoja lukemia ei välttämättä mainita pankkien julkisilla verkkosivustoilla. Mainitut korkoluvut koskevat uusia asiakkuuksia.
Lisätietoa ja kokemuksia pankeista:
Usein kysyttyjä kysymyksiä säästötileistä – tiedä nämä ennen kuin avaat säästötilin
Mitä hyötyä on säästötilistä?
Säästötili toimii useimmille suomalaisille turvallisena vararahastona, jolloin kaikkia euroja ei tarvitse pitää tallessa maksukorttiin yhdistetyllä käyttötilillä. Verkkopankissa säästötililtä on kuitenkin tarvittaessa helppo siirtää rahaa käyttötilille, ja useimmiten tämä onnistuu täysin vapaasti ilman nostorajoituksia.
Monet hyödyntävät säästötiliä myös tavoitteelliseen säästämiseen – esimerkiksi häitä, lomamatkaa tai auton ostamista silmälläpitäen. Tällöin verkkopankin asetuksista on tarvittaessa helppo säätää, että palkkapäivän jälkeen tietty summa siirtyy aina käyttötililtä säästötilille.
Lue myös: Säästövinkit arkeen – katso 200 vinkkiä ja ota parhaat käyttöön
Vanhempien näkökulmasta katsottuna säästötilin avaaminen lapselle puolestaan on hyvä keino opettaa jälkikasvulle rahankäyttöä ja taloudenhallintaa. Varsin monet tuoreet vanhemmat avaavat nykyään oman tilin vastasyntyneelle – varoja voi käyttää vuosien päästä esimerkiksi autokoulukuluihin tai tulevien opintojen rahoittamiseen.
Kovin suurta korkoa säästötilille talletetut varat eivät kuitenkaan kerrytä, joten parempaa tuottoa metsästävien kannattaa kääntää katseensa erilaisten rahastojen tai esimerkiksi osakesäästötilin suuntaan.
Vaihtoehtoja säästötilille:
- Rahastosijoittaminen lyhyesti
- Indeksirahastot ja indeksisijoittaminen
- Osakkeisiin sijoittaminen lyhyesti
- Osakesäästötilin avaaminen
- Arvo-osuustilin avaaminen
Mitä asioita säästötilejä vertailtaessa kannattaa panna merkille?
Olennaisimpia asioita säästötilien vertailussa ovat nostorajoitukset, niitä koskevat mahdolliset maksut, korkotuotto sekä koron määrittyminen.
- Useimpien perinteisten pankkien säästötileissä ei ole nostorajoituksia, eli säästötilin varoja voi siirtää vapaasti omalle käyttötililleen. Jotkut pankit kuitenkin veloittavat muutaman euron nostopalkkion, mikäli tietty määrä nostoja vuoden aikana ylittyy. Niin sanotuilla määräaikaistileillä nostojen tekeminen ei yleensä onnistu yhtä joustavasti, joten tällöin tilille kannattaa tallettaa vain sellaisia varoja, joita ei sopimusajan puitteissa tarvitse käyttöönsä.
- Korkolukeman lisäksi säästäjän kannattaa tarkastella sitä, miten korko määrittyy. Korko voi olla kiinteä, mutta se voi myös vaihdella riippuen viitekorosta eli käytännössä Prime- tai euribor-korosta. Prime-korko viittaa pankin omaan korkoon, kun taas euribor on euroalueen rahamarkkinoiden yhteinen viitekorko, joka heijastelee pankkien yleistä korkotasoa EU:n alueella. Sama suomeksi: viitekoron vaihtelu voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon säästöillesi maksetaan korkoa.
- Usein kortin yhdistäminen säästötiliin ei ole tarpeellista – eikä se monissa pankeissa ole edes mahdollista. Säästötilin olennaisin idea on nimenomaan pitää päivittäiseen menoihin tarkoitetut rahat erossa säästöistä.
- Säästötiliä avatessasi tutustu myös siihen, kuinka usein korko maksetaan tilille. Useimmiten tämä tapahtuu kerran vuodessa, mutta poikkeuksia on. Korko puolestaan lasketaan joskus päiväsaldosta, toisinaan taas kuukauden alimmasta summasta tilillä. Tileissä on aina eroja, joten säästö- ja talletustilien vertailu kannattaa.
Mistä suuret erot säästötilien koroissa johtuvat?
Tämän oppaan alusta löytyvää korkotaulukkoa vilkaistessasi huomasit, että monet parhaita korkoa tarjoavista pankeista ja rahoitusyhtiöistä ovat ulkomaisia tai sieltä lähtöisin olevia toimijoita.
Miksi näin on? Miksei esimerkiksi Nordea tai OP pysty kilpailemaan niiden kanssa säästötilien koroissa?
Valtaosa suomalaisten kivijalkapankkien lainakannasta on asuntolainoja, joista asuntovelalliset maksoivat vielä jokin aika sitten varsin pieniä korkoja. Sen sijaan yli kolmen prosentin säästötilikorkoa tarjoavien rahoitusyhtiöiden lainat painottuvat kulutusluottoihin sekä yritysrahoitukseen – näissä korot ovat selkeästi asuntolainoja korkeammalla.
Koska esimerkiksi vertailun kärkisijoilla olevat Bank Norwegian ja Bigbank lainaavat rahaa eteenpäin selvästi perinteisiä pankkeja korkeammalla korolla, ne pystyvät myös maksamaan säästöille selvästi tuottoisampaa korkoa kuin perinteiset pankit.
Sama asia pätee esimerkiksi Brocciin ja Svea Bankiin, jotka myös tarjoavat vakuudettomia kulutusluottoja asiakkailleen. Niiden korot ovat luonnollisesti selvästi suurempia kuin asuntolainoissa, joihin perinteiset pankit ovat keskittyneet.
Hyvällä korolla varustettu säästötili toimii toki pankeille ja rahoitusyhtiöille myös tunnettavuutta lisäävänä tekijänä ja asiakashoukuttimena.
Eri talousmediat uutisoivat säännöllisesti vertailuista, joissa säästötilien korot on laitettu paremmuusjärjestykseen. Esimerkiksi Brocc, Alisa Pankki ja Svea Bank ovat tämän ansiosta saaneet viime aikoina paljon medianäkyvyyttä, ja sama trendi todennäköisesti jatkuu myös vuoden 2025 aikana.
Määräaikaistalletusten korot alkoivat nousta vasta vuoden 2022 lopulla ja vuoden 2023 aikana. Tätä ennen hyvin monet perinteiset pankit tarjosivat niille lähes nollakorkoa.
Kesällä 2024 vauhdikkain nousuralli kuitenkin pysähtyi ja syksyllä korot ovat alkaneet laskea. Vuonna 2025 koroille ennustetaan hienoista laskua vuoden loppua kohti mentäessä.
Onko rahan tallettaminen ulkomaiseen pankkiin turvallista?
Kaikki tällä sivulla mainitut ulkomaiset säästö- ja talletustilivaihtoehdot ovat EU-lainsäädännön mukaisen tai sitä vastaavan 100 000 euron talletussuojan piirissä. Samansuuruinen talletussuoja on käytössä myös suomalaisilla pankeilla.
Mitä tarkoittaa säästötilin talletussuoja?
Talletussuoja turvaa säästöjäsi tilanteissa, joissa talletuksen vastaanottanut pankki tai rahoituslaitos ajautuu konkurssiin tai muusta syystä maksukyvyttömään tilaan. Kotimaisilla pankeilla talletussuoja on 100 000 euroa, ja lukema on täysin vastaava myös norjalaisilla, ruotsalaisilla ja virolaisilla pankeilla.
Suomessa talletussuoja-asioista vastaa Rahoitusvakausvirasto. Ruotsissa vastaava toimija on maan valtionkonttori Riksgälden ja Norjassa paikallinen Bankenes Sikringsfond. Virolaiseen Bigbankiin talletettuja varoja puolestaan suojaa maan vakuusjärjestelmän talletussuojarahasto Tagatisfond.
Saldo Bankin talletussuojasta vastaa Liettuan talletussuojajärjestelmä Deposit and Investment Insurance.
Kotimaisten ja ulkomaisten pankkien talletussuojasta voit halutessasi lukea lisää talletussuojaa käsittelevästä kattavammasta artikkelista.
Mistä hyvä säästötili lapselle?
Säästötilin avaaminen lapselle on mainio tapa opettaa jälkikasvulle säästämistä sekä rahoittaa lapsuus- ja nuoruusvuosien yleisiä menoeriä, kuten esimerkiksi autokoulua, harrastuksia tai opintomenoja. Tili voidaan avata niin vastasyntyneelle kuin hieman vanhemmallekin lapselle.
- Mikäli säästötili perustetaan perheen tuoreelle tulokkaalle, tarvitaan siihen lapsen henkilötunnus ja nimi sekä huoltajan (yleensä molempien) suostumus. Hieman vanhempi lapsi puolestaan voi avata tilin itsekin konttorissa, mutta vanhempien suostumus pitää todentaa valtakirjalla. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi pääsääntöisesti hoitaa tilin avaamisen itsenäisesti.
Varsin usein nähty ratkaisu on perustaa vastasyntyneelle tili, johon vanhempien lisäksi esimerkiksi kummit voivat halutessaan tehdä pieniä lahjoituksia merkkipäivinä. Myös lapsilisien ohjaaminen tilille on mahdollista. Myöhemmin lapsi voi itse harjoitella säästämistä ohjaamalla osan viikkorahoistaan omalle tililleen.
Oli säästämistapa mikä tahansa, vuosien kuluessa säästötilille ehtii helposti kertyä mukava pesämuna, josta on hyötyä aikuistumisen kynnyksellä.
Tilin avaaminen lapselle onnistuu käytännössä täysin samalla tavalla kuin minkä tahansa muunkin tilin avaaminen verkkopankissa tai konttorissa. Kaikilla Suomessa toimivilla pankeilla on tarjota asiakkailleen omia lapsille suunnattuja säästämisvaihtoehtoja.
Parempaa tuottoa hakevien kannattaa harkita säästötilin sijasta rahastosäästämistä, jolloin tuotto-odotus on selvästi parempia pienikorkoisiin säästötileihin verrattuna.
Jos harkitset korkeakorkoisempaa tiliä ulkomaisesta pankista, varmista ensin, että tilin avaaminen toiselle henkilölle on ylipäätään mahdollista. Monien parempaa korkoa maksavien digipankkien säästötilit ovat henkilökohtaisia, eikä niitä tällöin voi avata muille kuin itselleen.
Miten säästötilin tuotoista maksetaan veroa?
Säästötilin kerryttämät tuotot ovat pääomatuloa, ja niistä maksetaan veroa kahdella vaihtoehtoisella tavalla.
Mikäli Suomessa asuva henkilö tekee talletuksen suomalaiseen pankkiin tai virallisen sivuliikkeen Suomessa omaavaan ulkomaiseen pankkiin, tuotoista maksetaan automaattisesti 30 prosentin suuruista korkotulon lähdeveroa. Pankki perii tämän osuuden automaattisesti, eikä sinun tarvitse ilmoittaa sitä mihinkään.
Jos korkotulot puolestaan tulevat ulkomaisen pankin tililtä, jolla ei ole Suomessa virallista sivuliikettä, tuotoista maksetaan vastaavansuuruinen 30 prosentin suuruinen pääomatulovero. Yli 30 000 euron pääomatuloissa vero kuitenkin nousee 34 prosenttiin. Nämä tulot sinun pitää ilmoittaa itse veroilmoituksellasi, ellei pankki ole merkinnyt niitä valmiiksi esitäytettyyn veroilmoitukseesi – käytännöissä on pankkikohtaisia eroja.
Joissain tilanteissa ulkomainen pankki voi periä korkotuloista myös lähdeveron, mutta tämä vero hyvitetään Suomessa kaksinkertaisen verotuksen estävien sopimusten mukaisesti. Hyvitystä vaaditaan tällöin veroilmoituksessa.
Löytyykö sivuliikettä vai ei?
Tässä oppaassa mainituista ulkomaisista pankeista tai rahoitusyhtiöistä muun muassa Bigbankilla, Svea Bankilla ja TF Bankilla on Suomessa virallinen sivuliike, joten korkotulon lähdevero napsaistaan tuotoista pois automaattisesti.
Norwegianilla, Instabankilla ja Nordax Bankilla sivuliikettä ei ole, mutta ainakin Bank Norwegianin säästötilin tuotot ovat monissa tapauksissa kulkeutuneet automaattisesti esitäytettyyn veroilmoitukseen. Mikäli näin ei ole, korkotulot pitää itse ilmoittaa. Esimerkiksi Instabank ohjeistaa verkkosivuillaan, että asiakkaan on itse ilmoitettava korkotulot veroilmoituksessaan.
Jos korkotulo on pääomatuloveron alaista, siitä voidaan verotuksessa vähentää esimerkiksi luovutustappioita eli omaisuuden myymisestä aiheutuneita tappioita – tyypillisenä esimerkkinä pörssiosakkeiden tappiollinen myynti. Lähdeverotettavia korkotuloja vähennysoikeus ei sen sijaan koske.
Tiedot ovat voineet muuttua. Tarkista ilmoitusvelvollisuutta koskevat ajantasaiset ehdot aina pankkien omilta sivustoilta.
Mitä eroa on perinteisellä säästötilillä ja määräaikaistalletuksella?
Määräaikaistalletuksessa talletusaika ja korko on aina sovittu etukäteen, eikä varoja ole tarkoitus nostaa tililtä ennen sopimusajan päättymistä. Perinteisiltä säästötileiltä rahoja voi tarvittaessa veivailla käyttöönsä vapaammin, eikä säästösopimus sisällä tiettyä aikajaksoa, jonka ajan rahoja on pidettävä tilillä.
Määräaikaiselle talletustilille (esim. Bigbank) säästäminen vaatii siis hieman enemmän sitoutumista, eikä tilille ole järkevää sulloa varoja, joita saattaa säästöajan puitteissa tarvita käyttöönsä. Hyvänä puolena on kuitenkin usein parempi korkotaso perinteisiin säästötileihin verrattuna.
Avaa säästötili vasta kun olet varmistanut ajantasaiset ehdot kyseisen pankin tai rahoitusyhtiön omilta verkkosivuilta
Myös vuonna 2025 säästö- ja talletustilien ehdot ja korot voivat muuttua hyvin tiheällä aikataululla. Tarkista aina ajantasaiset ehdot kunkin pankin tai rahoituslaitoksen omilta verkkosivuilta ennen talletus- tai säästötilin avaamista. Pyrimme pitämään tältä sivulta löytyvät tiedot mahdollisimman ajantasaisina, mutta emme vastaa sivulla mahdollisesti esiintyvistä vanhoista tai virheellisistä tiedoista.
