Rahastosäästäminen tutuksi – mitä ovat rahastot ja miten rahastosijoittaminen käytännössä toimii?

Kannattaako kuukausisäästäminen rahastoon? Tutustu useimmin kysyttyihin kysymyksiin ennen kuin aloitat

Kiinnostaako rahastosäästämisen aloittaminen, mutta et oikein tiedä, miten lähteä liikkeelle?

Rahastosijoittaminen ei ole rakettitiedettä, vaikka pankkien verkkosivuilla se usein saadaan siltä kuulostamaan.

Tästä artikkelista löydät rautalangasta väännettyjä vastauksia yleisimpiin rahastosijoittamista koskeviin kysymyksiin.

Lukemisen jälkeen tiedät muun muassa sen, mitä rahasto tarkoittaa ja mitä hyötyjä ja riskejä rahastoihin sijoittamiseen liittyy.

Artikkeli ei sisällä minkäänlaisia sijoitussuosituksia, vaan se kertoo yleisellä tasolla rahastosäästämisen olennaisimmista perusasioista.

Mikä on rahasto?

Rahasto – eli sijoitusrahasto – on erilaisista arvopapereista, kuten osakkeista tai korkosijoituksista koostuva sijoitustuote. Kun sijoitat rahojasi tiettyyn rahastoon, ostat siitä pienen osuuden.

Rahastoihin sijoittamisen etu on, että sinun ei itse tarvitse valita yksittäisiä sijoituskohteita. Rahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö huolehtii asiasta puolestasi.

Rahasto voi koostua esimerkiksi suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista eli omistusosuuksista. Rahastoa ostaessasi ostat tällöin samalla kertaa pienen osuuden kymmenistä eri yhtiöistä.

Tällöin sijoittamiseen liittyvä riski pienenee verrattuna tilanteeseen, jossa ostaisit vain yksittäisen tai muutaman eri yhtiön osakkeita.

Kun sijoitat rahastojen kautta, tulet siis samalla huolehtineeksi sijoitustesi hajauttamisesta. Kaikki munat eivät niin sanotusti ole samassa korissa.

Rahastoon sijoittamisesta voidaan puhua myös termillä rahastosäästäminen. Rahastosijoittaminen ja rahastosäästäminen tarkoittavat samaa asiaa.

Voit ajatella asian vaikka siten, että rahastosäästäjä suosii matalariskisempiä rahastoja. Hän ensisijaisesti säästää.

Rahastosijoittajaksi itsensä mieltävä henkilö puolestaan on valmis ottamaan hieman enemmän sijoitusriskiä parempien tuottojen toivossa.

Päätä itse, kumpaa termiä haluat suosia.

Katsotaan seuraavaksi, millaisissa tilanteissa rahastosäästäminen voi olla kannattavaa ja mitä erilaisia rahastoja on olemassa.

Miksi ja milloin rahastoon säästäminen voi olla kannattavaa?

Tavallisella käyttö- tai säästötilillä makaavat rahat eivät tuota paljoakaan. Perinteisten pankkien säästötilien ja määräaikaistalletusten korot ovat noin 2-3 prosentissa.

Inflaatio – eli rahan ostovoiman heikkeneminen ja yleinen hintatason nousu – syö säästötilillä olevien rahojen arvoa.

Kuvittele, että nostat tänään säästötililtäsi 500 euroa, jotka laitoit sinne jemmaan vuonna 2018.

Et saa ostettua kyseisellä rahasummalla McDonaldista yhtä paljon hampurilaisia ja virvokkeita kuin olisit saanut vielä viitisen vuotta sitten.

Rahojen säästäminen rahastoon voikin olla kannattavaa, jos:

• Sinulla on tai sinulle jää kuukausittain ylimääräistä rahaa, jota et tarvitse käyttöösi lähivuosina.
• Haluat rahoillesi tuottoa, mutta siedät myös jonkinlaista riskiä.

Kaikkea ylimääräistä rahaa ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista sijoittaa rahastoihin. Lyhyemmän aikavälin säästöt sekä puskurirahasto arjen yllättäviin menoihin on hyvä pitää erillään rahastosijoituksista.

• Lue myös: 200 vinkkiä rahan säästämiseen arjessa

Mitä erilaisia rahastoja on olemassa?

Kuten nimikin jo kertoo, osakerahasto sijoittaa osakkeisiin. Korkorahasto puolestaan sijoittaa varansa erilaisiin korkoa tuottaviin arvopapereihin, kuten esimerkiksi joukkolainoihin, julkisyhteisöjen ja valtioiden lainoihin tai yrityslainoihin.

Yhdistelmärahasto puolestaan tarkoittaa sellaista rahastoa, jossa on sekä osake- että korkosijoituksia.

Edellä mainittujen perinteisten rahastojen lisäksi markkinoilta löytyy myös rahastoja, jotka sijoittavat varoja esimerkiksi metsään tai raaka-aineisiin, kuten kultaan.

Muita rahastoihin liittyviä termejä ovat esimerkiksi indeksirahasto, etf-rahasto sekä passiivinen ja aktiivinen rahasto. Niiden selityksiin voit tutustua tarkemmin rahastosanaston avulla.

Osake-, korko- ja yhdistelmärahastojen riskit vaihtelevat. Matalariskisissä rahastoissa rahaston arvonvaihtelu jää tyypillisesti tavanomaista pienemmäksi, mutta myös tuotto-odotus on samalla pienempi.

Korkeariskisten rahastojen arvo voi heilahdella isostikin säästöaikana, mutta vastaavasti tuotto-odotus on korkeampi.

Korkorahastot ovat osakerahastoja matalariskisempi tapa sijoittaa. Mitä pidempi säästöaika on, sitä enemmän riskiä säästäjä yleensä voi ottaa. Jokainen valitsee toki riskitasonsa itse.

Mikään ei estä sinua sijoittamasta rahoja useampiin rahastoihin, joista osa on matala- ja osa korkeampiriskisiä.

Mitä tarkoittavat kasvuosuus ja tuotto-osuus rahastosijoittamisesta puhuttaessa?

Samassa rahastossa voi olla erilaisia rahasto-osuuksia, jotka vaikuttavat tuottojen jakamiseen ja verotukseen.

Kuvitellaan esimerkiksi, että omistat osakerahastoa tai korkorahastoa. Rahasto saa vuosittain tuloa osingoista* tai korkotuotoista.

Kun kyse on kasvuosuudesta, nämä tuotot lisätään rahastopääomaan eli niitä ei jaeta ulos vuosittain. Tällöin rahasto-osuutesi arvo kasvaa. Maksat veroa vasta siinä vaiheessa, kun päätät myydä voitolla olevia rahasto-osuuksiasi.

Jos kyse taas on tuotto-osuudesta, kertyneet tuotot jaetaan omistajille tietyin aikavälein – esimerkiksi vuosittain tai neljännesvuosittain. Tällöin maksat veroa joka vuosi.

Halutessasi voit sijoitusrahaston sisällä vaihtaa tuotto-osuuksia kasvuosuuksiksi ilman veroseuraamuksia.

Rahastoihin sijoittaessasi kasvuosuudet ja tuotto-osuudet saatetaan erotella kirjaimilla A ja B. Tällöin A tarkoittaa yleensä tuotto-osuutta ja B kasvuosuutta.

Kirjaimet voivat kuitenkin olla myös toisinpäin, joten asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Jos aiot aivan tavalliseksi rahastosäästäjäksi, sinun kannattaa pääsääntöisesti suosia kasvuosuuksia.

Tällöin maksat veroa vasta siinä vaiheessa, kun myyt voitolla olevia rahasto-osuuksiasi pois. Rahastojen verotusta käsitellään tarkemmin hieman tuonnempana tässä artikkelissa.

*Osinko tarkoittaa yrityksen osakkeenomistajille jaettavaa osuutta yhtiön voitosta.

Mitkä ovat rahastosijoittamisen hyvät ja huonot puolet?

Rahastosäästämisen hyödyt

• Rahastosijoittamisen aloittaminen on helppoa. Voit ostaa rahastoja suoraan verkkopankissasi tai avata tilin jollekin valitsemallesi osake- ja rahastovälittäjälle. Esimerkiksi Nordnetilla on Suomessa yli 550 000 asiakasta.
• Rahastosäästäminen on vaivatonta. Sinun ei itse tarvitse seurata aktiivisesti sijoituksiasi tai markkinoiden liikkeitä. Esimerkiksi yksittäisten yhtiöiden osakkeiden ostaminen vaatii rahastosäästämiseen verrattuna enemmän perehtymistä ja osaamista.
• Rahastoihin sijoittamisen voit halutessasi automatisoida. Tällöin esimerkiksi pieni osuus kuukausituloistasi ohjataan suoraan valitsemaasi rahastoon.
• Rahastoissa hajautus hoituu automaattisesti. Sijoittamisen riski pienenee, kun varasi on sijoitettu useisiin eri kohteisiin rahaston sisällä. Ajallinen hajauttaminen puolestaan tarkoittaa, että ostat rahastoja pienissä erissä säännöllisesti – et kaikkea kerralla. Tällöin pienennät riskiä siitä, että tekisit kertaostoksesi juuri silloin, kun rahaston arvo on kaikkein korkeimmillaan ennen laskun alkamista.
• Pääset alkuun pienilläkin summilla. Jo 10-20 euroa kuukaudessa voi olla hyvä alku. Isommilla summilla varallisuus toki karttuu nopeammin. Voit halutessasi tehdä alussa myös isomman kertasijoituksen.
• Rahastoissa riittää valinnanvaraa. Rahastojen kautta voit sijoittaa esimerkiksi suomalaisiin yrityksiin, suuriin yhdysvaltalaisiin teknologiayrityksiin tai vaikkapa latinalaisessa Amerikassa tai Aasiassa sijaitseviin yrityksiin. Joku voi toki nähdä monipuolisen tarjonnan myös heikkoutena, jos sopivan rahaston valitseminen isosta joukosta tuntuu hankalalta.
• Sijoitusrahastot ovat verovapaita yhteisöjä, eli ne eivät maksa veroja myyntivoitoista tai saaduista osingoista tai koroista*. Tästä syystä rahaston salkunhoitaja voi sijoittaa tuotot täysimääräisesti uudelleen, mikä vauhdittaa korkoa korolle -ilmiötä. Sinä maksat veroa vasta siinä vaiheessa, kun myyt pois voitolla olevia rahasto-osuuksiasi.

*Huomioi, että joidenkin ulkomaisten rahastojen osalta verotuskäytännöt voivat poiketa edellä mainitusta.

Rahastosäästämisen potentiaaliset riskit ja huonot puolet

• Niin kuin kaikkeen sijoittamiseen, myös rahastosäästämiseen kuuluu riski sijoitusten arvon alenemisesta. Tarjolla on kuitenkin rahastovaihtoehtoja niin hyvin pientä kuin hieman isompaakin riskiä sietäville säästäjille.
• Varsinkin aktiivisissa rahastoissa kulut voivat olla korkeat. Kulut tarkoittavat käytännössä esimerkiksi hallinnointikuluja ja merkintäpalkkioita. Merkintäkuluja maksat, kun ostat rahastoa. Kuluja eri rahastojen välillä kannattaa verrata kattavasti ennen sijoituspäätöstä.
• Yksittäisten osakkeiden ostamiseen verrattuna rahastojen riskit ovat matalampia, mistä johtuen myös tuottopotentiaali on pienempi.
• Vaikka voitkin itse valita, mitä rahastoa ostat, et voi itse vaikuttaa rahaston tekemiin sijoitusvalintoihin tai -strategiaan.

Missä ja miten rahastosäästämisen voi aloittaa?

Oletamme, että sinulla on verkkopankkitunnukset. Tällöin rahastosäästämisen aloittaminen onnistuu suoraan verkkopankissa. Lähes kaikkien pankkien verkkosivuilta löytyy kattavasti infomateriaalia rahastosijoittamisen aloittamiseen liittyvistä yleisimmistä kysymyksistä.

Toki voit käydä myös konttorissa juttelemassa aiheesta tai varata ajan etätapaamiseen.

Perinteisten pankkien ulkopuolisista palveluntarjoajista suosituin on Nordnet, jolla on Suomessa yli 550 000 aktiivista asiakasta. Käytännössä siis noin joka kymmenes suomalainen on Nordnetin asiakas.

Rahasto-osuuden ostaminen ei itsessään vie verkkopankissa minuuttia kauempaa, mutta ennen aloittamista varsinkin eri rahastovaihtoehtojen kuluihin ja palveluntarjoajien hinnoitteluperiaatteisiin kannattaa kiinnittää huomiota.

ETF-rahastoja eli pörssinoteerattuja rahastoja ostaaksesi tarvitset arvo-osuustilin. Sellaisen avaaminen onnistuu verkkopankissa maksutta.

Huomioi, että pankit tarjoavat uusille rahastosijoittajille varsin hanakasti pankin omia rahastoja, joiden kulut voivat olla normaalia korkeammat.

Yleisesti ottaen passiiviset indeksirahastot ovat kuluiltaan kaikkein matalimpia. Termien selitykset löydät tämän artikkelin lopusta.

Aloita rahastosäästäminen avaamalla maksuton asiakkuus Nordnetiin >>

Mitkä ovat yleisimpiä virheitä rahastosäästämisessä?

Aloittavana rahastosäästäjänä sinun kannattaa pyrkiä välttämään ainakin seuraavat yleiset karikot:

• Unohdat, että rahastosäästäminen on pitkän tähtäimen toimintaa. Sinun ei kannata laittaa rahojasi rahastoon, jos kyttäät kurssien heilahteluja päivittäin ja alat stressata, kun tuhannen euron sijoituksesi arvo on puolen vuoden kuluttua tippunut 900 euroon.
• Et vertaile rahastojen kuluja. Pankin ensimmäisenä tarjoama rahasto tuskin on se kaikkein halvin vaihtoehto. Passiiviset rahastot ovat kuluiltaan aktiivisia rahastoja edullisempia.
• Käyt kauppaa liian aktiivisesti. Jatkuva kaupankäynti ja rahastosijoitusten uudelleenjärjestely nostaa kuluja. Maltti on valttia.
• Valitset rahastosi vain menneiden tuottojen perusteella. Viime vuosien aikana eniten noussut rahasto ei välttämättä enää tänään ole paras vaihtoehto. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.
• Et säästä säännöllisesti. Sinun ei toki ole pakko säästää rahastoihin joka kuukausi. Säännöllinen kuukausisäästäminen rahastoon takaa kuitenkin sen, että ajallinen hajautus on kunnossa. Tällöin pienennät riskiä siitä, että tulisit ostaneeksi rahasto-osuuksia vain silloin, kun niiden arvo on kaikkein korkeimmillaan ennen pudotusta.

Kuinka pienillä summilla rahastosijoittamisen aloittaminen onnistuu?

Voit säästää rahastoon alussa vaikka 10 euroa kuukaudessa ja nostaa summaa taloudellisen tilanteesi mukaan.

Rahastosäästämisen etuihin kuuluu, että alkuun pääsee hyvin pienillä summilla. Voit toki sijoittaa rahastoon alussa myös isomman kertapotin, jos taloudellinen tilanteesi sen sallii.

Joillakin palveluntarjoajilla voi kuitenkin olla tiettyjä minimisummia, joilla esimerkiksi säännöllisen kuukausisäästämisen voi aloittaa. Myös rahastojen kuluja kannattaa aina vertailla.

Miten rahaston tuottojen verotus tapahtuu?

Rahaston kerryttämän tuoton verotus tehdään pääomatuloveroprosentilla, joka on 30 prosenttia alle 30 000 euron pääomatuloista puhuttaessa. Tämän rajapyykin ylittävältä osuudelta verokanta on 34%. Luvut ovat voimassa vuonna 2024.

Esimerkki rahaston verotuksesta

Kuvitellaan, että olet ostanut kasvuosuusrahastoa kolme vuotta sitten 3000 eurolla. Nyt rahaston arvo on noussut 4000 euroon ja myyt kaikki pois. Teit voittoa 1000 euroa, josta maksat 30 prosentin pääomatuloverokannalla veroa 300 euroa. Sinulle jää 700 euroa.

Huomioi, että tehdyn voiton tai tappion määrää selvittäessäsi voit kuitenkin vähentää myyntihinnasta ostohinnan lisäksi myös rahaston ostamiseen liittyneet mahdolliset palkkiot ja toimitusmaksut.

Tämä pienentää voiton määrää, jolloin myös maksat veroa pienemmän summan perusteella.

Toinen vaihtoehto: hankintameno-olettaman hyödyntäminen

Yllä näkyvässä esimerkissä vähensit rahaston myyntihinnasta ostohinnan sekä mahdolliset välityspalkkiot ja toimitusmaksut. Voit käyttää myös toista tapaa, jota kutsutaan hankintameno-olettamaksi.

• Mikäli olet omistanut rahasto-osuuden alle 10 vuotta, hankintameno-olettama on 20 prosenttia rahasto-osuuden myyntihinnasta.
• Yli 10 vuoden omistuksen jälkeen hankintameno-olettama puolestaan on 40 prosenttia myyntihinnasta.

Voit siis valita, kumpaa tapaa käytät. Jos käytät hankintameno-olettamaa, et voi enää vähentää myyntihinnasta rahasto-osuuksien ostohintaa ja mahdollisia välityspalkkioita ja toimitusmaksuja.

Käydään yllä nähty esimerkki uudestaan läpi hankintameno-olettaman avulla.

Ostit kasvuosuusrahastoa kolme vuotta sitten 3000 eurolla. Nyt rahaston arvo on 4000 euroa ja myyt kaiken kerralla pois.

Olet omistanut rahasto-osuuden alle 10 vuotta, joten hankintameno-olettama on 20 prosenttia myyntihinnasta: tässä tapauksessa 800 euroa.

Tällöin voittosi olisikin 3200 euroa, josta maksaisit veroa 30 prosenttia eli 960 euroa.

Kuten huomasit, tässä tapauksessa hankintameno-olettaman käyttämisessä ei ollut mitään järkeä.

Verotuksellisesti edullisempi ratkaisu oli vähentää myyntihinnasta ostohinta sekä toimitusmaksut ja välityspalkkiot. Näin päädyit maksamaan vähemmän veroja.

Hankintameno-olettaman hyödyntäminen voi kuitenkin olla edullisempi ratkaisu erityisesti silloin, jos olet omistanut rahasto-osuudet yli 10 vuotta ja osuuksien arvo on noussut roimasti.

Verotuksellisesti viisaampi vaihtoehto kannattaa aina laskea tilannekohtaisesti.

Olet hankkinut rahasto-osuuksia pienemmissä erissä, miten tämä vaikuttaa verotukseen?

Rahasto-osuuksien myynnissä sovelletaan yleensä niin sanottua FIFO-periaatetta (first in, first out).

Jos myyt vain osan rahasto-osuuksista, niiden hankintahinta määräytyy siten, että ensiksi hankkimasi osuudet myös katsotaan myydyiksi ensin.

FIFO-periaatteesta poikkeaminen on rahasto-osuuksien kohdalla kuitenkin tietyin ehdoin mahdollista. Katso lisätietoa asiasta Verohallinnon verkkosivuilta.

Poikkeus: tonnin sääntö

Jos kalenterivuoden aikana myyt omistuksiasi yhteensä enintään 1000 eurolla, saamasi voitto on verovapaata.

Huomioi, että mukaan 1000 euron rajaan lasketaan rahasto-osuuksien myynnin lisäksi kaikki muutkin myynnit – esimerkiksi osakkeet.

Merkitystä on vain myyntihinnalla – ei sillä, paljonko teit voittoa.

Yksinkertaistettu esimerkki: Myyt joulukuussa rahasto-osuuksia pois 990 eurolla. Sinulla ei ole vuoden aikana mitään muita myyntejä. Olet ostanut kyseiset rahasto-osuudet 500 eurolla. Teit voittoa 490 euroa, mutta et maksa veroa, koska et vuoden aikana myynyt omistuksiasi pois yli 1000 eurolla.

Entäpä, jos rahasto on tappiolla, kun myyt sitä?

Jos teet tappiota rahaston myynnillä, voit vähentää tuon tappion pääomatuloistasi. Tällöin pääomatulojesi määrä pienenee, joten maksat niistä myös vähemmän veroja.

Mikäli sinulla ei ole pääomatuloja tai niiden määrä on pienempi kuin vähennettävä myyntitappio, vähennys siirtyy seuraaville viidelle vuodelle.

Pitääkö tiedot rahastojen myynneistä ilmoittaa itse Verohallintoon?

Yleensä Verohallinto saa tiedot myymistäsi rahasto-osuuksista automaattisesti suoraan rahastoyhtiöiltä. Tämä pätee niin Suomessa toimiviin pankkeihin kuin Nordnetiin.

Sinun tulee kuitenkin tarkistaa, että tiedot ovat oikein esitäytetyssä veroilmoituksessasi, jonka saat keväällä.

Poikkeus automaattiseen tiedonkulkuun voi syntyä esimerkiksi silloin, jos olet myynyt arvopapereita jonkin ulkomaisen etävälittäjän kautta, eikä kyseisellä toimijalla ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

 

Rahastojen kulut – millaisia palkkioita rahastosäästäjältä peritään?

Rahastojen kulut voivat muodostua esimerkiksi seuraavista eristä:

• vuosittainen hallinnointipalkkio
• merkintä- tai lunastuspalkkio ostoista tai myynneistä
• tuottosidonnainen palkkio.

Termi rahaston juoksevat kulut tarkoittaa lukemaa, joka kertoo, kuinka iso prosenttiosuus rahaston pääomasta veloitetaan kokonaiskustannusten kattamiseksi. Käytännössä kyse on siis rahaston kokonaiskuluista vuoden aikana.

Juoksevat kulut sisältävät hallinnointi- ja säilytyspalkkiot, mutta eivät kaupankäyntikuluja tai tuottosidonnaisia palkkioita.

Rahastojen tuotot raportoidaan kulujen vähentämisen jälkeen, eli sinun ei itse tarvitse tehdä laskutoimituksia eri vaihtoehtoja vertaillessasi.

Alla näet esimerkin satunnaisesti poimitun passiivisen osakerahaston kuluista Nordean verkkosivuilta:

Paljonko rahasto voi tuottaa?

Kukaan ei voi luvata rahastolle tiettyä tuottoa. Voi myös olla, että rahasto ei tuota mitään tai se tuottaa tappiota.

Yleisesti ottaen pankkien ilmoittamat tuotto-odotukset korkorahastoille ovat noin 2-4 prosenttia vuodessa ja osakerahastoille 6-9 prosenttia vuodessa.

Yhdistelmärahastojen tuotto-odotus asettuu näiden lukujen välimaastoon.

Isompi riski tarkoittaa aina isompaa tuotto-odotusta.

Mitä pidemmän aikavälin sijoituksesta on kyse, sitä todennäköisemmin luvut noudattelevat mainittua kaavaa. Mikään ei kuitenkaan takaa sitä.

Tuottolaskurilla voit suuntaa-antavasti arvioida, millaiset tuotot rahastosäästämisestä voi kertyä pitkällä ajanjaksolla. Huomioi, että laskuri ei kuitenkaan ota huomioon tuotoista maksettavia veroja tai rahastojen ostoon ja hallinnointiin liittyviä kuluja.

Millaisia kokemuksia suomalaisilla on rahastosäästämisestä?

Kokemuksia rahastosäästämisestä löytyy yli miljoonalta suomalaiselta, sillä Finanssialan julkaiseman Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -raportin mukaan noin kolmasosa väestöstä säästää rahastoihin. Raportti on muutaman vuoden takaa.

Suurin osa kyselyyn vastanneista rahastosäästäjistä oli alempia toimihenkilöitä ja työväestöä (37 %). Ylempien toimihenkilöiden, yrittäjien ja johtajien osuus oli 23 % ja eläkeläisten 20 %. Muiden kuin mainittujen ryhmien osuudeksi jäi niin ikään 20%.

Rahastosäästäjien vuosittainen tulotaso koko talous yhteenlaskettuna oli kyselyn perusteella seuraavanlainen:

• alle 30 000 euroa (17 %)
• 30 001-50 000 euroa (24 %)
• 50 0001-80 000 euroa  (31 %)
• Yli 80 000 euroa (28 %)

Sijoitusrahastoissa olevan varallisuuden mediaani oli kyselyssä 7500 euroa. Mediaani tarkoittaa lukujoukon keskimmäistä lukua.

Jos siis kaikkien kyselyyn vastanneiden henkilöiden sijoitusrahastovarallisuudet laitettaisiin suuruusjärjestykseen, 7500 euroa löytyisi listauksen keskeltä. Tätä enemmän ja vähemmän sijoitusrahastovarallisuutta omistavien henkilöiden joukko on yhtä suuri.

 

Rahastosijoittamiseen liittyvä sanasto

Mitä tarkoittaa indeksirahasto?

Indeksirahasto tarkoittaa rahastoa, joka sijoittaa rahat automatisoidusti useisiin eri kohteisiin tietyn vertailuindeksin mukaisesti. Indeksi on arvonkehitystä kuvaava lukema.

Esimerkiksi OMX Helsinki 25 on Helsingin pörssin yleisindeksi, joka koostuu kyseisen pörssin 25 vaihdetuimmasta osakkeesta. Listalta löytyy esimerkiksi Neste, Elisa, Fortum, Sampo, Kesko ja niin edelleen.

Tunnetuin tapa muodostaa osakeindeksi on markkinapainotteinen. Tällöin osakkeiden painot rahastossa määräytyvät niiden markkina-arvoihin perustuen, jolloin isojen yhtiöiden paino on tietysti suurin.

Indeksirahastot ovat niin sanottuja passiivisia rahastoja. Salkunhoitaja ei siis tee aktiivisesti kauppaa, vaan rahastoon ostetaan osakkeita indeksin mukaisella painotuksella. Osakkeiden painotuksia rahastossa muutetaan vain, jos osakeindeksin koostumus muuttuu.

Aktiivisiin rahastoihin verrattuna passiivisten indeksirahastojen kulut ovat pääsääntöisesti pienemmät. Markkinoilta löytyy myös kokonaan kuluttomia indeksirahastoja.

Indeksirahastot voivat olla soveltuva vaihtoehto erityisesti aloitteleville rahastosäästäjille, jotka sijoittavat pitkällä aikajänteellä ja tavoittelevat tuottoa, mutta sietävät samalla jonkin verran riskiä.

Yleensä indeksisijoittaminen on osakesijoittamista. Osakkeiden lisäksi indeksirahasto voi kuitenkin koostua myös korkosijoituksista tai muista arvopapereista.

 

Mitä tarkoittaa etf-rahasto?

ETF tarkoittaa lyhennettä englannin kielen sanoista exchange traded fund, joka kääntyy suomennettuna muotoon pörssikaupankäynnin kohteena oleva rahasto tai pörssinoteerattu rahasto.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että voit ostaa ja myydä ETF-rahaston osuuksia suoraan pörssin kautta samaan tapaan kuin osakkeitakin.

Valtaosa ETF:istä seuraa jotakin indeksiä. Ero niin sanottuun tavalliseen indeksirahastoon on se, että jälkimmäistä ostat ja myyt rahastoyhtiön kautta. Jos esimerkiksi haluat ostaa OP:n indeksirahastoa, sinun tulee olla heidän asiakkaansa.

Tavallisen indeksirahaston osuuden hinta määräytyy kerran päivässä. ETF-rahasto-osuuden hinta puolestaan määräytyy reaaliaikaisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. ETF-rahastoilla voit käydä kauppaa aina, kun pörssi on auki.

Aloita ETF-säästäminen helposti Nordnetissa >>

Mitä passiivinen ja aktiivinen rahasto tarkoittavat?

Aktiivinen rahasto tarkoittaa sellaista rahastoa, jolla on oma salkunhoitaja, joka tekee aktiivisesti sijoituspäätöksiä rahaston omistusten sisällöstä.

Sen sijaan passiivinen rahasto tarkoittaa rahastoa, joka seuraa automatisoidusti indeksiä. Esimerkiksi OMX Helsinki 25 -indeksiä seuraava rahasto sijoittaa Helsingin pörssin 25 vaihdetuimpaan osakkeeseen yritysten painotusten mukaisesti.

Passiivinen rahasto ei siis käy kauppaa aktiivisesti, vaan sijoitukset tehdään yritysten markkina-arvoihin perustuen ottamatta kantaa itse kohteisiin.

Passiivinen rahasto seuraa näin ollen indeksiä ja yrittää saavuttaa keskimääräisen tuoton. Aktiivinen rahasto puolestaan pyrkii korkeampiin tuottoihin voittamalla indeksin.

Aktiivisesti hoidettujen rahastojen kulut ovat yleensä korkeammat passiivisiin rahastoihin verrattuna.

 

 

Tarkista aina ajantasaiset ehdot palveluntarjoajien omilta sivustoilta

Tällä sivulla mainituissa yksittäisiä pankkeja tai välittäjiä koskevissa tuotetiedoissa tai -ehdoissa on voinut tapahtua muutoksia viimeisimmän päivitysajankohdan jälkeen.  Varmista ajantasaiset ehdot aina palveluntarjoajien omilta sivustoilta. Muista, että sijoittamiseen osake- ja rahastomarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea ja sijoitettu pääoma voidaan myös kokonaan menettää. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.