Verrattu.fi

Rahoitus, lainat, säästäminen ja oma talous

Mikä on indeksirahasto? 8 usein kysyttyä kysymystä ja vastausta indeksisijoittamisesta

Passiivinen indeksirahasto ja muut termit rautalangasta väännettyinä

Indeksisijoittamisen sanotaan usein olevan helppo ja turvallinen vaihtoehto sellaisille henkilöille, jotka eivät oikeastaan ole kovinkaan kiinnostuneita sijoittamisesta.

Miksi näin on? Entä mitä asioita aloittavan indeksisijoittajan kannattaa erityisesti huomioida? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löydät vastaukset tältä sivulta.

Lukemisen jälkeen ymmärrät paremmin, miten indeksirahasto käytännössä toimii ja miksi sijoittamisen aloittamiseen suositellaan yleensä nimenomaan indeksirahastoja.

Artikkeli ei sisällä minkäänlaisia sijoitussuosituksia, vaan se pyrkii kertomaan indeksirahastoista sekä niiden hyödyistä ja riskeistä yleisellä tasolla ja mahdollisimman ymmärrettävästi.

Sisältö:


Mitä tarkoittaa indeksirahasto?

Indeksirahasto on rahasto, joka sijoittaa rahat automaattisesti moniin eri kohteisiin tietyn vertailuindeksin mukaisesti. Indeksi tarkoittaa yksinkertaistetusti arvonkehitystä kuvaavaa lukemaa.

Osakeindeksi mittaa nimensä mukaisesti osakkeiden hintakehitystä. Osake puolestaan tarkoittaa omistusosuutta yhtiöstä.

Otetaan käytännön esimerkki:

OMX Helsinki 25 on Helsingin pörssin yleisindeksi. Se koostuu Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta osakkeesta.

Vaihdetuimmilla osakkeilla tarkoitetaan niitä osakkeita, joilla käydään pörssissä eniten kauppaa. Käytännössä OMX Helsinki 25 siis kuvastaa kyseisten osakkeiden yhteistä arvonkehitystä.

Jos ostat OMX Helsinki 25 -indeksiä seuraavaa rahastoa, sijoitat tällöin samalla kertaa 25 eri yhtiöön. Tämä pienentää sijoittamisen riskiä verrattuna tilanteeseen, jossa ostaisit vain yksittäisen yhtiön osakkeita.


Passiivinen vai aktiivinen rahasto?

Indeksirahastot ovat passiivisia rahastoja. Rahastonhoitaja ei tee aktiivisesti kauppaa ja tee sijoituspäätöksiä, vaan rahastoon ostetaan osakkeita samassa suhteessa kuin osakkeet ovat indeksissä.

Eri osakkeiden painotuksia rahastossa muutetaan vain, jos osakeindeksin koostumus muuttuu. Indeksirahastoa saatetaan päivittää vain muutaman kerran vuodessa indeksissä tapahtuvien muutosten mukaisesti.

Kauppalehden verkkosivuilta voit katsoa, mitkä osakkeet kuuluvat OMX Helsinki 25 -indeksiin tällä hetkellä.

Usein indeksi muodostetaan markkina-arvopainotteisesti, jolloin isojen yhtiöiden painoarvo on suurin. Yksittäisen osakkeen painoarvoa on kuitenkin yleensä jollain tapaa rajoitettu – esimerkiksi 10 prosenttiin. Tämä estää tilanteen, jossa yksi tai useampi suuryhtiö saisi liian suuren painoarvon indeksissä.

Jos Helsingin pörssin yhtiöillä menee hyvin, pörssin yleisindeksi nousee. Tällöin luonnollisesti myös indeksiä seuraavan rahaston arvo nousee.

Kyseinen indeksirahasto pyrkii siis jäljittelemään Helsingin pörssin arvonkehitystä ja keskimääräistä tuottoa mahdollisimman tarkasti.

Sen sijaan aktiiviset osakerahastot pyrkivät indeksiä parempaan tuottoon. Salkunhoitaja tai salkunhoitajatiimi tekee parhaan näkemyksensä mukaisesti sijoitusvalintoja eli muuttaa eri osakkeiden painotuksia salkussa.

Aktiivisen kaupankäynnin takia tällaisten rahastojen kulut ovat pääsääntöisesti selvästi suuremmat verrattuna passiivisiin indeksirahastoihin.

Ei ole myöskään olemassa mitään takeita siitä, että aktiivisesti hoidettu rahasto pystyisi voittamaan vertailuindeksinsä.


Indeksirahastoissa riittää valinnanvaraa

Helsingin pörssin yleisindeksiä seuraava rahasto on tietysti vain yksi esimerkki indeksirahastosta. Indeksirahastojen kautta on mahdollista sijoittaa käytännössä minkä tahansa maantieteellisen alueen markkinoille – esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Aasiaan, Etelä-Amerikkaan tai vaikka niihin kaikkiin samaan aikaan.

Indeksirahastot voivat myös seurata tietyn toimialan, esimerkiksi teknologia- tai terveydenhoitoalan osakeindeksejä.

Indeksirahaston kautta voi myös sijoittaa esimerkiksi kestävän kehityksen yrityksiin tai sellaisiin yrityksiin, jotka hyötyvät jostakin niin sanotusta megatrendistä, kuten tekoälystä tai digitalisaatiosta.

Vaihtoehtoja siis riittää.

Yksi maailman tunnetuimmista osakeindekseistä on nimeltään S&P 500, joka seuraa 500 suurta Yhdysvaltain pörssiin listattua yhtiötä. S&P 500 -indeksiä seuraavaa rahastoa ostamalla saat siis käytännössä sijoitussalkkuusi ison kattauksen USA:n suurimmista pörssiyhtiöistä.

S&P 500 -indeksin kehitys 1980-luvun alusta vuoden 2023 kevääseen. Kuvalähde: Google.

Indeksirahasto voi muodostua myös korkosijoituksista tai muista arvopapereista. Useimmiten indeksirahastot ovat kuitenkin osakerahastoja, ja siksi tässäkin artikkelissa keskitytään nimenomaan osakerahastoihin.


Kumpi on parempi: säästötili vai indeksirahasto?

Vaihtoehdot eivät ole toisensa poissulkevia, vaan pikemminkin molempi parempi. Monet suomalaiset säästävät joka kuukausi osan palkastaan säästötilille, mutta sijoittavat samalla tietyn summan myös passiiviseen indeksirahastoon.

Säästötilille säästäminen on yleensä viisainta, kun kyse on lyhyen aikavälin säästämisestä. Indeksirahastoon ei kannata laittaa rahoja, joita saatat tarvita käyttöösi lähivuosina tai niin sanotun pahan päivän koittaessa.

Yleensä suositeltu vähimmäissijoitusaika indeksirahastojen kohdalla on noin seitsemästä vuodesta ylöspäin.

Tästä syystä indeksirahastot voivat olla kelpo vaihtoehto esimerkiksi eläkesäästämiseen tai lapselle säästämiseen.

Lyhyellä aikavälillä talouden nousut ja laskut voivat vaikuttaa merkittävästi indeksirahaston tuottoon. Pidemmällä aikavälillä nousut ja laskut tasaantuvat ja säästäjä voi odottaa saavansa markkinoiden keskimääräisen tuoton indeksirahaston kuluilla miinustettuna.

Yleensä pitkän aikavälin tuotto-odotus osakemarkkinoilla on noin 6-8 prosenttia vuodessa. Indeksirahastoon sijoittaminen ei kuitenkaan välttämättä ole viisasta, jos kyttäät maanisesti sijoitustesi arvonkehitystä ja petyt muutaman vuoden kuluttua, jos indeksirahaston kehitys on pakkasen puolella.

Indeksirahastoon sijoittaminen on aina pitkän tähtäimen sijoittamista. Lyhyt sijoitusaika kasvattaa riskejä huomattavasti, mutta pitkällä aikavälillä osakemarkkinat ovat aina historiallisesti tuottaneet hyvin.

Säästötilille säästämisen huonoksi puoleksi nostetaan usein se, että inflaatio – eli rahan ostovoiman heikkeneminen ja yleinen hintatason nousu – syö talletusten arvoa.

Jos viisi vuotta sitten laitoit säästötilille rahaa 1000 euroa, et välttämättä saa enää tänään ostettua kyseisellä summalla yhtä paljon tavaroita tai palveluita kuin vielä viisi vuotta sitten.

Tästä syystä pidemmän tähtäimen säästöjen pitäminen säästötilillä ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää.


Mitkä ovat indeksirahastoon sijoittamisen hyvät ja huonot puolet?

Indeksirahastoon sijoittamisen hyödyt ja hyvät puolet ovat yleisesti ottaen seuraavanlaiset:

Matalat kulut

Pääsääntöisesti indeksirahastojen kulut ovat alhaisemmat verrattuna aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin.

Tämä johtuu siitä, että indeksirahastojen salkunhoitajat eivät käy aktiivisesti kauppaa osakkeilla, vaan myynnit ja ostot tehdään indeksiin perustuen.

Hajautus

Indeksirahaston kautta voit sijoittaa yhdellä kertaa satoihin eri yhtiöihin eri maantieteellisillä alueilla ja eri toimialoilla.

Tällöin munat eivät ole niin sanotusti samassa korissa, eikä yksittäisten yhtiöiden huono menestys vielä keikauta sijoitustesi arvoa.

Helppous

Indeksirahastot sopivat hyvin myös aloitteleville sijoittajille, koska aikaa ja vaivaa ei tarvitse käyttää yksittäisten osakkeiden valitsemiseen ja seuraamiseen.

Indeksirahastoihin voi sijoittaa myös pienillä summilla, esimerkiksi 20 eurolla kuukaudessa. Kuukausisäästäminen indeksirahastoon on mahdollista automatisoida.

Jos myyt rahastoa, niin tiedot kulkeutuvat esitäytetylle veroilmoituksellesi automaattisesti.

Passiivisuus

Indeksirahastoon sijoittajan ei tarvitse käyttää aktiivisesti aikaansa markkinoiden kehityksen seuraamiseen.

Tästä syystä indeksirahastot soveltuvat mainiosti pitkän tähtäimen säästäjille, jotka eivät välttämättä ole erityisen kiinnostuneita sijoittamisesta tai osakemarkkinoiden seuraamisesta.

Matalakuluisten indeksirahastojen kautta on mahdollista harjoittaa niin sanottua Osta ja unohda -sijoitusstrategiaa.


Indeksirahastojen huonot puolet ja mahdolliset kompastuskivet:

Rajattu tuottopotentiaali

Koska indeksirahastot nimensä mukaisesti seuraavat valittua indeksiä, niiden tuotot eivät voi ylittää indeksin tuottoa.

Indeksirahastoon sijoittamalla ei pyritä satumaisiin rikkauksiin, mutta toisaalta myös sijoittamisen riski pysyy huomattavan pienenä verrattuna yksittäisten osakkeiden ostamiseen.

Indeksisijoittamisen sanotaankin usein olevan tylsä mutta verrattain turvallinen tapa sijoittaa.

Yleinen sijoitusriski

Jos valittu indeksi laskee merkittävästi, myös indeksirahaston ja sijoitusten arvo laskee.

Mitä lyhyempi sijoitusaika, sitä isompi on mahdollisuus, että indeksirahaston arvo laskee tai pysyy samana. Indeksirahaston historiallinen kehitys tai tuotto ei ole koskaan tae tulevasta.

Indeksisijoittamiseen voi liittyä myös toimialariskejä tai maantieteellisiä riskejä, jos indeksi on keskittynyt seuraamaan vain tietyn toimialan tai maan yrityksiä. Laaja hajautus ei siis ole automaatio indeksirahastoon sijoitettaessa.

Joustamattomuus

Voit tietysti valita, mitä indeksirahastoa ostat ja valinnanvaraa riittääkin erittäin paljon.

Sinulla ei kuitenkaan ole sananvaltaa siihen, millä painotuksilla eri osakkeet indeksirahastossa ovat.

Toisaalta todennäköisesti valitsit indeksirahaston juuri sen takia, ettei sinun itse tarvitse miettiä asiaa.

Kulut

Vaikka passiivisen indeksirahaston kulut ovat matalat, ne ovat silti olemassa ja syövät pienen osan tuotosta.

Eri indeksirahastojen kuluja kannattaa vertailla keskenään. Varo myös, ettet haksahda piiloindeksirahastoon.


Millaiset ovat indeksirahaston kulut?

Kulujen minimointi on olennainen asia missä tahansa sijoitustoiminnassa. Indeksirahaston kulut ovat tyypillisesti hyvin matalat, koska kyseessä on passiivisesti hoidettu rahasto. Markkinoilla voi olla tarjolla jopa täysin kuluttomia indeksirahastoja.

Pääsääntöisesti indeksisijoittamiseen voi kuitenkin liittyä seuraavanlaisia kuluja:

  • Hallinnointipalkkio, joka ilmoitetaan vuosittaisena prosenttina (esim. 0,50 %).
  • Kertaluonteinen merkintäpalkkio, kun ostat rahastoa.
  • Kertaluonteinen lunastuspalkkio, kun myyt rahastoa.

Kaikki palvelut eivät välttämättä veloita lainkaan merkintä- tai lunastuspalkkiota. Tavanomaisin indeksirahaston kulu on hallinnointipalkkio. Kulut veloitetaan automaattisesti.

Indeksirahastojen juoksevia kuluja eri palveluntarjoajien välillä kannattaa vertailla tarkasti, sillä pitkällä aikavälillä kulut vaikuttavat merkittävästi sijoitusten tuottoon.

Viitteellinen esimerkki:

Jos osakemarkkinat tuottavat esimerkiksi 7 prosenttia vuodessa ja sijoittamiseen liittyviä kuluja on vuosittain 2 prosenttia, niin kulut syövät 30 vuodessa puolet potentiaalisesta tuotosta.

Usein kuultu nyrkkisääntö on, että rahaston vuosittaiset kulut eivät saisi ylittää 0,50 prosenttia. Edullisimmat indeksirahastot ovat kuitenkin kuluiltaan selvästi tätä matalampia. Aktiivisesti hoidettujen rahastojen kulut voivat nousta useisiin prosentteihin.

Tätä kirjoitettaessa markkinoiden ainoa täysin kuluton indeksirahasto on Nordnetin Indeksirahasto Suomi, joka tunnettiin aiemmin nimellä Superrahasto. Rahasto seuraa OMX Helsinki 25 ESG Responsible Gross -indeksiä ja sijoittaa osingot uudelleen rahastoon.

Tarkista palveluntarjoajien ajantasaiset hinnastot aina suoraan niiden omilta verkkosivuilta ennen indeksirahastoon sijoittamista.


Miten indeksirahasto tuottaa ja miten tuottojen verotus tapahtuu?

Indeksirahaston tuotto perustuu rahaston sisältämien osakkeiden arvonkehitykseen ja osakkeiden tuottoihin eli osinkoihin, joista vähennetään indeksirahaston kulut. Valtaosa indeksirahastoista on kasvuosuudellisia, eli osingot sijoitetaan automaattisesti uudelleen rahastoon indeksin mukaisesti.

Yksityissijoittajille suositellaan yleensä nimenomaan kasvuosuusrahastoja, koska ne mahdollistavat korkoa korolle -ilmiön. Rahastojen kohdalla se tarkoittaa sitä, että vuosien kuluessa saat tuottoa sekä alkuperäiselle sijoituksellesi että alkuperäisten sijoituksien kerryttämille tuotoille.

Kasvuosuudellisen rahaston vastakohta on tuotto-osuusrahasto, jossa kertyneet tuotot jaetaan omistajille tietyin aikavälein – esimerkiksi vuosittain tai neljännesvuosittain. Tällöin maksat tuotoista veroa joka vuosi.

Kasvuosuusrahastojen kohdalla maksat veroa vasta siinä vaiheessa, kun myyt voitolla olevaa rahastoa. Indeksirahaston tuottoa verotetaan pääomatuloveroprosentilla, joka on Suomessa 30 prosenttia aina 30 000 euron pääomatuloihin asti.

Pääsääntöisesti Verohallinto saa tiedot rahastoja koskevista myynneistäsi automaattisesti. Löydät kyseiset tiedot keväällä saapuvasta esitäytetystä veroilmoituksesta. Tiedot kannattaa käydä läpi ja tarkistaa mahdollisten virheiden varalta.


Mitä tarkoittaa ETF ja miten se liittyy indeksirahastoihin?

ETF on lyhenne englannin kielen sanoista exchange traded fund, joka on suomennettuna pörssikaupankäynnin kohteena oleva rahasto tai pörssinoteerattu rahasto.

Tämä tarkoittaa, että voit ostaa ja myydä ETF-rahasto-osuuksia suoraan pörssin kautta samaan tapaan kuin yksittäisiä osakkeitakin. Valtaosa ETF:istä seuraa jotakin indeksiä.

Ero niin sanottuun tavalliseen indeksirahastoon on se, että jälkimmäistä ostat ja myyt rahastoyhtiön kautta. Jos esimerkiksi haluat ostaa OP:n indeksirahastoa, sinun tulee olla heidän asiakkaansa.

Tavallisen indeksirahaston osuuden hinta määräytyy kerran päivässä. ETF-rahasto-osuuden hinta puolestaan määräytyy reaaliaikaisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. ETF-rahastoilla voit käydä kauppaa aina, kun pörssi on auki.

ETF-rahastojen valikoima on laajempi tavallisiin indeksirahastoihin verrattuna.


Miten indeksirahastoon sijoittaminen käytännössä tapahtuu?

Indeksirahastoon sijoittaminen onnistuu helpoiten verkossa oman pankkisi verkkopalvelussa tai valitsemasi osakevälittäjän kautta.

Osake- ja rahastovälittäjistä suosituin on Nordnet, jolla on Suomessa yli 550 000 asiakasta. Omistetuimpia rahastoja Nordnetin suomalaisasiakkaiden keskuudessa ovat nimenomaan indeksirahastot.

Indeksirahastoon sijoittaaksesi sinun pitää avata asiakkuus osake- ja rahastovälittäjälle tai ostaa valitsemaasi rahastoa suoraan verkkopankissasi. Operaatio kestää muutaman minuutin.

Voit automatisoida säästämisen solmimalla kuukausisopimuksen, jolloin sijoitat indeksirahastoon haluamasi summan joka kuukausi. Kyseiselle sopimukselle voi pankista riippuen olla eri nimiä.

Vaihtoehtoisesti voit myös ostaa osuuksia rahastosta omaan tahtiisi aina silloin, kun se itsellesi sopii.

ETF-rahastoihin sijoittaminen vaatii arvo-osuustilin avaamista. Sen sijaan osakesäästötilille et voi ostaa rahastoja.

Eri vaihtoehtoja ja niiden kuluja kannattaa aina vertailla ennen rahaston merkintää eli ostamista.


Mitä tarkoittaa piiloindeksirahasto?

Piiloindeksirahasto on nimitys rahastolle, joka käytännössä seuraa tiettyä indeksiä, mutta jota kuitenkin markkinoidaan asiakkaalle aktiivisesti hoidettuna rahastona. Piiloindeksirahaston kulut ovat tästä syystä aktiivisen rahaston tasolla.

Passiiviseen indeksirahastoon sijoittamalla saat markkinoiden mukaista tuottoa matalilla kuluilla. Piiloindeksirahastojen kehitys on myös markkinoiden mukaista, mutta kulut ovat suuremmat passiivisiin indeksirahastoihin verrattuna.

Piiloindeksirahastosta voidaan käyttää myös nimitystä kaappi-indeksirahasto.


Vastuuvapauslauseke

Kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Indeksirahaston arvo voi nousta tai laskea ja sijoittaja voi menettää pääomiaan. Tämä sivu ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä mitään sivulla esiintyvää informaatiota tule sellaiseksi tulkita.

Viimeksi päivitetty