Bruttopalkka ja nettopalkka – mitä termit tarkoittavat ja paljonko palkasta jää käteen?

Katso mitä kuluja palkasta vähennetään ja paljonko erisuuruisista bruttotuloista jää käteen

Voit törmätä termeihin bruttopalkka ja nettopalkka lukuisissa erilaisissa asiayhteyksissä – esimerkiksi työpaikkailmoituksia ja uutisia lukiessasi tai erilaisia hakemuksia täyttäessäsi.

Alta löydät vastaukset yleisimpiin brutto- ja nettopalkkaa koskeviin kysymyksiin.

Lukemisen jälkeen osaat arvioida paremmin myös sitä, kuinka paljon sinulle jää käteen tietynsuuruisesta bruttopalkasta verojen ja pakollisten sivukulujen vähentämisen jälkeen.

 

 

Mitä bruttopalkka tai bruttotulo tarkoittaa?

Bruttopalkka tarkoittaa palkkaa, josta ei vielä ole vähennetty pois verojen osuutta eli ennakonpidätystä tai työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Palkoista puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten nimenomaan bruttopalkkoja.

Työpaikkailmoituksissa ja työsopimuksissa mainitut palkat ovat käytännössä aina bruttopalkkoja. Sama pätee sanomalehdissä julkaistaviin palkkavertailuihin.

Jos ilmoitat työhakemuksessa tai työhaastattelussa palkkatoiveesi, myös tällöin on kyse bruttopalkasta.

Mitä nettopalkka tai nettotulo tarkoittaa?

Nettopalkka tarkoittaa palkkaa, josta on vähennetty pois verot sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Nettopalkka kertoo, mitä sinulle jää bruttopalkastasi käteen. Nettopalkka maksetaan tilillesi palkkapäivänä.

Huomioi, että palkan päälle sinulle voidaan työtehtävistäsi riippuen maksaa verovapaasti matkakorvauksia eli kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Verovapaat matka- ja kulukorvaukset eivät ole palkkaa.

Tilillesi maksettavaan summaan voivat vaikuttaa myös tietyt lain tai sopimuksen perusteella tehtävät vähennykset – esimerkiksi työttömyyskassan tai ammattiyhdistyksen jäsenmaksut tai mahdolliset ulosottomaksut.

Mitä palkasta vähennetään?

Palkasta tehtävät vähennykset ovat:

• ennakonpidätys veroprosenttisi mukaisesti
• työeläkemaksu eläkeyhtiölle
• työttömyysvakuutusmaksu Työllisyysrahastolle.

Alla on käyty jokainen kohta tarkemmin läpi.

Mitä ennakonpidätys tarkoittaa?

Ennakonpidätys tarkoittaa palkastasi maksettavaa verojen osuutta. Työnantajasi tilittää rahan Verohallinnolle palkanmaksun yhteydessä.

Kun toimitat työnantajalle verokorttitietosi, palkanlaskija osaa napata palkastasi oikean määrän veroja. Palkkatulot ovat ansiotuloja, joita verotetaan progressiivisesti. Tällöin veroprosenttisi on sitä isompi, mitä enemmän sinulla on tuloja.

Ennakonpidätyksen ideana on, että maksat tuloistasi veroja tasaisesti ennakkoon pitkin vuotta.

Koska et välttämättä voi alkuvuodesta tietää tarkasti tulojesi määrää, ennakonpidätyksen osuus perustuu verokortilla tekemääsi arvioon.

Jos maksamiesi verojen määrä osoittautuu lopullisessa verotuksessa liian suureksi, saat liikaa maksamasi verot takaisin veronpalautuksena. Mikäli käy päinvastoin, joudut maksamaan jäännösveroa eli saat kansankielisesti mätkyjä.

Voit aina muuttaa veroprosenttiasi OmaVeron kautta tilaamalla uuden verokortin. Tämä voi olla tarpeellista, jos tulojesi määrä vuoden aikana eroaa merkittävästi siitä, mitä olit ennakoinut.

Veroprosenttiasi muuttamalla et joudu odottelemaan veronpalautuksia seuraavalle vuodelle tai vaihtoehtoisesti maksamaan mätkyjä.

Jos et toimita työnantajallesi lainkaan verokorttiasi, ennakonpidätys voidaan tehdä 60 prosentin suuruisena. Tällöin joudut odottelemaan liikaa maksamiasi veroja veronpalautuksiin asti.

Ennakonpidätys koostuu:

• kunnallisverosta
• valtion tuloverosta
• sairausvakuutusmaksusta
• kirkollisverosta
• YLE-verosta.

Kunnallisveron osuuteen vaikuttavat kotikuntasi sekä tulojesi määrä ja laji. Tarpeeksi pienistä tuloista ei tarvitse maksaa kunnallisveroa.

• Katso kunnallisveroprosentit kartalta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Valtion tuloveroakaan sinun ei tarvitse maksaa lainkaan, jos ansiotulojesi määrä jää riittävän pieneksi. Voit tutustua valtion tuloveroasteikkoon Veronmaksajat.fi:ssä.

Sairausvakuutusmaksu eli sava-maksu koostuu sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja päivärahamaksusta. Kyseinen osuus maksetaan Kansaneläkelaitokselle eli Kelalle.

• Vuonna 2025 sairausvakuutusmaksun sairaanhoitomaksu on 1,06 prosenttia verotettavasta ansiotulosta.
• Päivärahamaksun osuus puolestaan on 0,84 prosenttia palkkatulosta, jos tulot ovat vähintään 16 862 euroa. Muussa tapauksessa prosenttiosuus on pyöreä nolla.

Jos et kuulu kirkkoon, et maksa kirkollisveroa.

Milloin YLE-vero maksetaan ja milloin ei?

YLE-veroa ei peritä lainkaan, jos kaikkien tulojesi määrä jää vuoden aikana alle 15 150 euron. Maksimissaan YLE-vero voi olla 160 euroa vuodessa. Veron määrä riippuu tulojesi määrästä.

Paljonko työntekijän työeläkemaksu on vuonna 2025?

Vuonna 2025 työntekijän työeläkemaksu on alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 8,65 prosenttia palkasta. Työnantajasi maksaa eläkemaksut työeläkeyhtiölle.

Työeläkeyhtiöitä Suomessa ovat:

• Elo
• Ilmarinen
• Veritas
• Varma.

Paljonko työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2025?

Vuonna 2025 työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on 0,59 prosenttia palkasta.

Maksu maksetaan Työllisyysrahastolle.

Työllisyysrahasto aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa, kun Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) ja Koulutusrahasto yhdistyivät.

Mitä palkasta jää käteen kuukaudessa?

Kauppakamarin verokiilalaskurilla voit suuntaa-antavasti arvioida, paljonko kuukausittaisesta bruttopalkastasi jää käteen verojen sekä pakollisten vakuutus- ja eläkemaksujen jälkeen.

Tarkkaan summaan vaikuttavat muun muassa ikäsi, asuinpaikkasi sekä se, kuulutko kirkkoon.

Laskurilla näet myös sen, millaisia kuluja työnantajallesi jää maksettavaksi bruttopalkkasi päälle.

Voit arvioida myös mahdollisen palkankorotuksen vaikutusta sinulle käteen jäävään summaan.

Paljonko jää käteen 2000, 3000, 4000 tai 5000 euron palkasta?

Alla näkyvä taulukko olettaa, että palkansaaja on 35-vuotias helsinkiläinen, joka ei kuulu kirkkoon ja joka on töissä yksityisellä sektorilla. Testaa laskuria omilla tiedoillasi Kauppakamarin verkkosivuilla. Laskurin tulos on suuntaa-antava, koska muun muassa ikä, asuinpaikka ja kirkkoon kuuluminen vaikuttavat tarkkaan summaan.

Bruttopalkka	Käteen jää
1500 euroa	1428 euroa
2000 euroa	1733 euroa
2500 euroa	2086 euroa
3000 euroa	2414 euroa
3500 euroa	2719 euroa
4000 euroa	3024 euroa
4500 euroa	3327 euroa
5000 euroa	3614 euroa
6000 euroa	4188 euroa
7000 euroa	4761 euroa
8000 euroa	5317 euroa

Taulukon lähde: Kauppakamari.fi:n verokiilalaskuri. Luvut koskevat vuoden 2024 verotusta.

 

Testaa myös Verohallinnon laskuria

Vaihtoehtoisesti voit arvioida käteen jäävää palkkaasi myös Verohallinnon veroprosenttilaskurilla.

Kun syötät laskuriin omat tulotietosi, saat arvion maksettavien verojen määrästä sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista.

Tutustu laskurin käyttöohjeisiin Verohallinnon verkkosivuilla ennen laskelmien tekemistä.

Mitä bruttopalkkaan voi sisältyä?

Bruttopalkkaan voi sisältyä rahana maksettavan palkan lisäksi erilaisia luontoisetuja, kuten esimerkiksi:

• ravintoetu
• puhelinetu
• autoetu.

Työnantajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansiotuloa, ja siitä pitää toimittaa ennakonpidätys. Verohallinto linjaa vuosittain verotusarvot luontoiseduille.

Esimerkiksi matkapuhelimen luontoisetuarvo vuonna 2025 on 20 euroa kuukaudessa.

Mikä on bruttopalkan ja rahapalkan ero?

Rahapalkka tarkoittaa sitä osuutta bruttopalkasta, jonka palkansaaja saa konkreettisesti rahana. Rahapalkka voi sisältää esimerkiksi peruspalkan lisineen ja mahdollisine bonuksineen. Rahapalkan lisäksi bruttopalkka voi sisältää muutoin kuin rahana maksettavia luontoisetuja.

Työntekijän 2420 euron bruttopalkka voi tällöin koostua esimerkiksi 2400 euron rahapalkasta sekä 20 euron matkapuhelinedusta.

Ennakonpidätystä ei kuitenkaan toimiteta rahana maksettua suoritusta suurempana. Mikäli palkka maksetaan pelkästään luontoisetuna, ennakonpidätystä ei voida toimittaa lainkaan.

Missä omaa veroprosenttia voi arvioida?

Verohallinnon veroprosenttilaskurilla voit suuntaa-antavasti arvioida omaa veroprosenttiasi ja lisäprosenttiasi, kun syötät laskuriin tiedot omista tuloistasi sekä mahdollisista vähennyksistä.

Lisäprosenttia käytetään tilanteissa, joissa tulosi ylittävät verokortin perusprosentin tulorajan.

Paljonko on keskimääräinen bruttopalkka Suomessa?

Tilastokeskuksen kokeellisen Tulorekisterin palkat ja palkkiot -tilaston mukaan palkka- ja palkkiotulojen mediaani lokakuussa 2024 oli 3223 euroa. Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani on viime vuosina pysytellyt noin 3300 euron tienoilla. Keskiarvopalkka sen sijaan on tätä korkeampi.

Mediaaniansio tarkoittaa palkkaa, jota vähemmän tai enemmän ansaitsee puolet palkansaajista. Jos kaikkien suomalaisten kokopäivätyöntekijöiden palkat laitettaisiin suuruusjärjestykseen, mediaani olisi kyseisen lukujonon keskimmäinen luku.

Kokopäiväisen työntekijän keskimääräinen palkka eli keskipalkka sen sijaan on tyypillisesti joitakin satoja euroja mediaania suurempi kuukaudessa. Tämä johtuu siitä, että pieni joukko suurituloisia ihmisiä nostaa lukemaa enemmän kuin pienituloiset sitä laskevat.

• Esimerkki: Pentti tienaa 2500 euroa, Heikki 3500 euroa ja Matti 7500 euroa kuukaudessa. Kolmikon mediaaniansio on 3500 euroa ja keskipalkka eli palkkojen keskiarvo 4500 euroa.

Ajantasaista lisätietoa suomalaisten palkoista löydät Tilastokeskuksen verkkosivuilta. Eri ammattiryhmien palkkoja voit suuntaa-antavasti vertailla esimerkiksi Duunitorin palkkavertailun avulla.

Mitä julkiset verotiedot kertovat bruttopalkasta?

Joka syksy julkaistavat julkiset verotiedot eivät kerro suoraan, kuinka paljon naapurisi bruttopalkka on.

Verotettava ansiotulo on julkinen verotieto, bruttopalkka sen sijaan ei.

Jos naapurillasi ei kuitenkaan ole palkkatulojensa lisäksi muita tuloja, verotettavan ansiotulon määrä antaa useimmiten kohtalaisen hyvin osviittaa bruttopalkan suuruudesta.

Verotiedoissa julkistettava verotettava ansiotulo saadaan, kun veronalaisesta palkasta on ensin vähennetty pakolliset vakuutusmaksut, tulonhankkimiskulut sekä muut mahdolliset vähennykset.

Vähennysten määrä voi vaihdella paljon riippuen toimialasta ja suoritettavasta työtehtävästä.

Myöskään verovapaasti maksettavat kilometrikorvaukset ja päivärahat eivät näy verotiedoissa.

• Katso Taloustaito-lehden sivuilta esimerkki, jossa Jarin 40 000 euron bruttopalkka muuttuu verotietoihin 35 334 euroksi.
• Verohallinnon sivuilta voit katsoa viitteellisen taulukon siitä, kuinka iso osuus ansiotuloista näkyy julkisissa verotiedoissa eri tulotasoilla.

Verotiedot voivat antaa täysin väärän kuvan henkilön bruttopalkasta, jos henkilöllä on päätoimensa palkan lisäksi muita ansiotuloja. Pääomatulojen kohdalla tilanne menee vielä monimutkaisemmaksi, koska tuloja voi tulla hyvin monista eri lähteistä.

Mitä verokone kertoo yrittäjän todellisista tuloista?

Osakeyhtiömuodossa toimivilla yrittäjillä verotettava ansiotulo ei välttämättä kerro juuri mitään siitä, kuinka paljon yrittäjä todellisuudessa tahkoaa rahaa.

Suosikkijulkimo voi laskuttaa vuodessa osakeyhtiölleen 500 000 euroa, mutta maksaa itselleen palkkaa sopivaksi katsomansa määrän – esimerkiksi 40 000 euroa – ja jättää loput yrityksen voitoksi, josta yhtiö maksaa 20 prosentin yhteisöveron. Palkka on yhtiön tulosta laskeva kulu siinä missä yritystoimintaa varten ostettavat tarvikkeet ja palvelutkin.

Palkan ja muiden kulujen jälkeen jäljelle jäävän voiton yrittäjä voi nostaa ulos tulevina vuosina palkkana tai osinkona. Tällä tavalla yrittäjä voi keventää verotaakkaansa, koska korkeissa ansiotuloissa myös veroprosentti nousee korkeaksi.

Jos osakeyhtiöön on kertynyt paljon nettovarallisuutta, yrittäjä voi nostaa huomattavan osuuden tuloistaan matalammin verotettuna eli huojennettuna osinkona. Huojennetun osingon verovapaa osuus ei näy verokoneessa. Verottomasta osingosta ei kuitenkaan oikeasti ole kyse, koska osakeyhtiö on jo maksanut voitosta 20 prosentin yhteisöveron ennen kuin huojennettua osinkoa päästään maksamaan.

Toiminimiyrittäjien tulot verotetaan pääasiassa ansiotuloina, mutta pieni osuus voidaan verottaa pääomatulona, jos toiminimen yritystoimintaan sisältyy nettovarallisuutta, kuten esimerkiksi omistettuja kiinteistöjä tai koneita. Pankkitilin varoja ei lasketa nettovarallisuuteen.

Ilman omaa y-tunnusta laskuttavat kevytyrittäjät puolestaan saavat tulonsa laskutuspalvelulta palkkana, joka verotetaan ansiotulona.

Mitä vähennyksiä palkansaaja voi tehdä?

Ansiotuloista tehtäviä vähennyksiä ovat esimerkiksi:

• 750 euron tulonhankkimisvähennys
• työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut
• pakolliset työntekijän vakuutusmaksut.

Tiedot mahdollisista jäsenmaksu- ja työttömyyskassamaksuista kulkeutuvat yleensä esitäytettyyn veroilmoitukseesi automaattisesti.

750 euron tulonhankkimisvähennys kuuluu automaattisesti jokaiselle palkansaajalle. Verohallinto tekee vähennyksen puolestasi.

Jos tulonhankkimismenojesi määrä on kuitenkin yli 750 euroa, ilmoita kulut veroilmoituksellasi itse.

Tulonhankintakuluihin kuuluvat esimerkiksi mahdollinen työhuonevähennys, ammattikirjallisuuden hankkimismenot sekä työssä käytettävien koneiden, laitteiden tai tarvikkeiden hankintakulut.

Myös vähennykset kodin ja työpaikan välisistä matkakuluista pitää vaatia itse.

Kaikki yleisimmät yksityishenkilön verovähennykset muistamalla pienennät verotettavien tulojesi määrää. Tällöin myös maksettavien verojen osuus euromääräisesti pienenee.

Sen sijaan kotitalousvähennykset tehdään suoraan maksettavasta verosta. Näin ollen kotitalousvähennysten rahallinen merkitys on suurempi verrattuna sellaisiin vähennyksiin, jotka tehdään jo ennen kuin verojen osuus lasketaan.

Mitä sivukuluja työnantajalle kertyy bruttopalkan päälle?

Kuvitellaan, että työnantajasi maksaa sinulle bruttopalkkaa 2500 euroa kuukaudessa. Sinusta aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin työnantajallesi tätä suuremmat.

Tämä johtuu erilaisista lakisääteisistä eläke- ja vakuutusmaksuista, jotka jäävät työnantajasi kontolle.

Työnantajan pakolliset sivukulut eli työnantajamaksut vuonna 2025

Maksu	Paljonko?	Kenelle?
TyEL-maksu eli työeläkemaksu	Keskimäärin 17,38 %	Eläkevakuutus- yhtiölle
Tapaturma- vakuutusmaksu	Keskimäärin 0,54 %	Vakuutusyhtiölle
Työttömyys- vakuutusmaksu	0,20 %	Työllisyysrahastolle
Ryhmähenki- vakuutusmaksu	Keskimäärin 0,06 %	Vakuutusyhtiölle
Sairaus- vakuutusmaksu	1,87 %	Verohallinnolle

Lisätietoa

• TyEL-maksun suuruus on 24,85 %, josta työnantaja maksaa keskimäärin 17,38 % ja loppuosan työntekijä. TyEL-vakuutuksen hinta yritykselle voi nykyään vaihdella hienoisesti työeläkeyhtiöittäin asiakashyvitysten ja hoitokustannusmaksujen takia, joskin pienille yrityksille erot ovat yleensä marginaalisia.
• Tapaturmavakuutusmaksun osuus voi vaihdella pääsääntöisesti noin 0,10 ja 5,00 prosentin välillä riippuen muun muassa työn vaarallisuudesta. Keskimäärin lukema on 0,54 %.
• Taulukossa mainittu työttömyysvakuutusmaksun prosenttiosuus pätee alle 2 455 500 euron palkkasummiin. Tätä ylittävältä osuudelta lukema on 0,80 %.
• Ryhmähenkivakuutusmaksu peritään pääsääntöisesti tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä.
• Työnantajan sairausvakuutusmaksua eli niin sanottua sava-maksua maksetaan 16-67-vuotiaista työntekijöistä.

Työnantajan sivukulut tuovat bruttopalkan päälle karkeasti arvioiden noin 25 prosenttia lisää maksettavaa.

Tämän lisäksi rekrytoinnista aiheutuu usein paljon muitakin epäsuoria kustannuksia, joiden takia bruttopalkka kehotetaan yleensä kertomaan 1,5:llä tai tilanteesta riippuen jopa kahdella, jotta työntekijän palkkaamisen todelliset kulut saadaan selville.