
Onko suunnitelmissasi asunnon ostaminen yhdessä puolison kanssa? Ainakin nämä asiat on hyvä tietää ensin
Joka vuosi tuhannet ensiasunnon ostoa harkitsevat nuoret parit pohtivat kysymystä siitä, kannattaako asuntolaina ottaa yhdessä vai erikseen.
Yleensä loogisin ja selvästi tavanomaisin valinta on ottaa yhdessä ostettavalle asunnolle yksi yhteinen laina. Tietyissä tilanteissa tämä ei kuitenkaan välttämättä onnistu – hieman alempaa voit lukea miksi.
Artikkelin lukemisen jälkeen tiedät myös sen, mitä asuntolainalle ja asunnolle käy mahdollisen avo- tai avioeron jälkeen tai puolison menehtyessä.
Sisältö:
- Mitä hyötyä on ottaa yhteinen asuntolaina kumppanin kanssa?
- Milloin erilliset asuntolainat voivat olla järkeenkäypä vaihtoehto?
- Mitä jos toinen osapuoli ei maksa omaa osuuttaan asuntolainasta?
- Mitä asuntolainalle ja asunnolle tapahtuu avo- tai avioeron jälkeen?
- Miten asunnolle ja asuntolainalle käy, jos avo- tai aviopuoliso menehtyy?
Etua on Finanssivalvonnan hyväksymä asuntoluottojen välittäjä.
Mitkä ovat yhdessä otettavan asuntolainan hyödyt?
Seuraavien syiden takia yhteinen asuntolaina on useimmissa tilanteissa ilmeinen valinta:
- Yhteinen asuntolaina on yhteisvastuullinen, jolloin pankin kokonaisriski on yleensä hieman pienempi erillisiin lainoihin verrattuna. Lainan saaminen on hieman todennäköisempää, jos takaisinmaksusta on vastuussa kaksi henkilöä säännöllisine tuloineen. Yhdessä haetun asuntolainan marginaali voi myös olla hieman matalampi, jolloin säästätte kuluissa.
- Kaksi hakijaa yhden sijasta vaikuttaa tietysti myös siihen, kuinka paljon asuntolainaa voitte saada. Toiveiden mukaisen asunnon ostaminen lainalla ei välttämättä onnistu yksin.
- Yhteisestä asuntolainasta tarvitsee maksaa vain yksi järjestelypalkkio. Yleensä asuntolainan avausmaksun suuruus ilmoitetaan prosentteina, mutta minimiveloitus pyörii tyypillisesti noin 300 eurossa. Vertailutietoa hinnoista löydät edeltävän linkin takaa.
- Myös kuukausittaisia laskutuslisiä teidän tarvitsee maksaa vain yhdestä lainasta. Kertaveloitus on yleensä pieni – noin 3-5 euroa – mutta 20 vuoden aikana säästyvistä laskutuslisistäkin ehtii kertyä kohtalaisen iso summa.
- Yhteisen asuntolainan ottaessanne voitte avata yhteisen lainanhoitotilin, jolta kuukausittainen maksuerä veloitetaan. Koska molemmilla osapuolilla on pääsy tilille, saat heti tiedon kumppanisi mahdollisista maksuvaikeuksista. Et voi joutua tilanteeseen, jossa kumppanisi onkin laiminlyönyt jo muutaman kuukauden verran omia lyhennyksiään sinun tietämättäsi. Erillisissä lainoissa mahdolliset maksuvaikeudet eivät tule välittömästi tietoosi.
Huomioi nämä asiat
Asuntolainan maksusuunnitelman muuttamiseen tarvitaan molempien osapuolten hyväksyntä myös erillisten lainojen kohdalla, sillä asunto on yleensä vakuutena kummassakin lainassa. Puolisosi maksukyvyttömyys vaikuttaa näin myös sinuun, vaikka teillä olisi erilliset lainat.
Yhteisen asuntolainan purkaminen ei tarvittaessa ole sen vaikeampaa kuin erillistenkään lainojen. Asuntolainaa enemmän sinua ja kumppaniasi sitoo yhteen lainan vakuutena oleva asunto.
Vaikka ottaisitte yhteisen asuntolainan, teidän ei tarvitse ostaa asuntoa ja maksaa lyhennyksiä 50/50-periaatteella. Tällaisessa tapauksessa merkintä eriävistä omistussuhteista tulee kirjata kauppakirjaan.
Epäselvät maksu- ja omistussuhteet aiheuttavat herkästi ongelmia, jos eroatte. Riidaksi saattaa äityä esimerkiksi tilanne, jossa asunto omistetaan puoliksi, mutta toinen osapuoli on huolehtinut vuosien ajan lainanlyhennyksistä toisen keskittyessä kaikkien arkisten menojen kattamiseen.
Jos asunto on ostettu puoliksi, omistussuhde säilyy, vaikka toinen osapuoli lyhentäisi lainaa enemmän. Tilanne on eri, jos poikkeavat omistussuhteet on virallisesti merkitty kauppakirjaan.
Epäsuhtaisissa maksujärjestelyissä myös keskinäisen velkakirjan laatiminen on mahdollista. Tällöin velkakirja voidaan ottaa myöhemmin huomioon asuntoa myydessä ja kauppahintaa jakaessa.
Aiemmin omistussuhteilla kikkailu mahdollisti myös varainsiirtoverossa säästämisen. Ensiasunnon ostajien varainsiirtoverohuojennus kuitenkin poistui käytöstä vuodenvaihteessa 2024.
- Lue myös: 10 tärppiä asuntolainan kilpailutukseen
Millaisissa tilanteissa voi muodostua velvoite lahjaveron maksamiseen?
Verohallinto linjaa, että ostetun asunnon omistussuhteiden tulee vastata rahoitusosuuksia, eli sitä kuinka ison osan asunnosta kumpikin osapuoli on maksanut.
Mikäli asunto ostetaan puoliksi mutta vain toinen osapuoli rahoittaa hankinnan ja maksaa asuntolainan, toisen puolison saama osuus on hänelle verotettava lahja. Lahjaveron maksaa lahjan saaja.
OP Median julkaisemassa artikkelissa Verohallinnon asiantuntija on ottanut kantaa tilanteeseen, jossa aviopari ostaa asunnon puoliksi, mutta lainaa lyhentää tilapäisesti – esimerkiksi äitiysloman ajan – vain toinen osapuoli. Ovatko toisen puolesta maksetut lainanlyhennykset tällöin lahjoja, joista pitäisi maksaa veroa?
Asiantuntijan mukaan lahjan määritelmä voi täyttyä, jos asuntolainan lyhentämisessä ei olosuhteet huomioiden ole kyse tavanomaisesta perheen elantomenojen jakamisesta vaan pyrkimyksestä siirtää varoja lahjoitustarkoituksessa toiselle.
Verotettavaa lahjaa ei kuitenkaan muodostu pelkästään siitä, että tiettynä ajanjaksona toinen osapuoli maksaisi lyhennyksistä omaa osuuttaan suurempaa summaa.
Onko väliä hakeeko asuntolainaa avo- vai avioparina?
Suomessa vuosittain solmittavien avioliittojen määrä on tilastojen mukaan laskenut melko tasaisesti viimeisen reilun 10 vuoden ajan. Samaan aikaan noin 13 000-14 000 avioliittoa päättyy Suomessa eroon joka vuosi. Avoliittojen suosio sen sijaan on kasvussa.
Eipä siis ihme, että pankillekaan ei ole asuntolainan hakemisen ja lainan myöntämisen kannalta väliä, oletteko avo- vai avioliitossa. Eron tai kuoleman koittaessa siviilisäädyllä on kuitenkin asumiskuvioiden kannalta merkitystä – eritoten, jos ette ole tehneet avioehtoa.
Kyseisiä tilanteita on käsitelty tarkemmin hieman alempana tällä sivulla.
Milloin erilliset asuntolainat voivat tulla kyseeseen?
Tietyissä tilanteissa erilliset asuntolainat voivat olla perusteltu tai jopa ainoa mahdollinen ratkaisu.
- Yksi syy erillisille asuntolainoille voi olla se, että taloudelliset tilanteenne ovat hyvin erilaisia ja toinen haluaa käyttää paljon säästöjään lainan omarahoitusosuuteen ja ottaa pienemmän lainan. Toisaalta tilanne voidaan aivan hyvin ratkaista myös muuttamalla omistusosuuksia. Tällöin otetaan yhteinen asuntolaina, mutta suuremman rahoitusosuuden tuova osapuoli saa asunnosta nimiinsä isomman osuuden. Tämä on huomioitava kauppakirjassa. Nyrkkisääntö on, että rahoituksen ja omistuksen tulee vastata toisiaan.
- Erilliset asuntolainat ovat ainoa vaihtoehto, jos vain toinen teistä on ensiasunnon ostaja, joka haluaa ottaa asp-lainan. Yhteinen asp-laina ei onnistu, jos toisella osapuolella ei ole asp-säästöjä tai hän on jo aiemmin omistanut asunnon. Lisätietoa asp-säästämisestä löydät edeltävän linkin takaa.
- Asuntolainalla ostettavan asunnon vakuusarvo on yleensä noin 70 prosenttia asunnon markkinahinnasta. Lainalle tarvitaan lisävakuuksia, jos pariskunnan omat säästöt eivät riitä kattamaan puuttuvaa osuutta. Joskus toisen osapuolen vanhemmat haluavat toimia vain oman jälkikasvunsa lainan takaajina. Tällöin ollaan nopeasti tilanteessa, jossa on otettava kaksi erillistä lainaa.
Mahdollista on myös se, että vain toinen teistä ottaa asuntolainaa ja ostaa asunnon täysin omiin nimiinsä. Pankki ei tällöin ota mitään kantaa siihen, missä suhteessa toinen osapuoli osallistuu asumisen kuluihin. Sen voitte sopia vapaasti keskenänne.
Mitä tapahtuu, jos toinen osapuoli ei maksa omaa osuuttaan asuntolainasta?
Jos otatte asuntolainan yhdessä, laina on yhteisvastuullinen. Tällöin lainaa voidaan periä sinulta, jos kumppanisi jättää oman osuutensa maksamatta. Käytännössä toisen osapuolen pitkään jatkuva maksukyvyttömyys voi herkästi johtaa siihen, että asunto on laitettava myyntiin. Jäljellä oleva asuntolaina maksetaan pois kauppahinnalla.
Jos asunnon arvo ei ole vuosien aikana laskenut, niin kauppahinta on isompi kuin jäljellä oleva asuntovelka. Teille jääneen rahan ja mahdolliset voitot jaatte omistusosuuksienne mukaisesti.
Mikäli lainat ovat erilliset, vastaat vain omasta lainastasi. Tässäkin tapauksessa asunnon myynti voi kuitenkin tulla nopeasti eteen, jos yhteinen asunto on molempien lainojen vakuutena, eikä toinen osapuoli hoida velvoitteitaan.
Yhteisvastuullisessa velassa voi muodostua regressioikeus, jos toinen velallisista maksaa enemmän kuin oman osuutensa lainasta. Tällöin enemmän maksaneella on oikeus periä liikasuoritus toiselta velalliselta.
Mitä, jos toisen osapuolen vanhemmat ovat taanneet yhteisen asuntolainan ja toinen ei maksa?
Lähes aina asuntolainan vakuutena toimii ostettava asunto. Yleensä asunnon vakuusarvo on kuitenkin vain noin 70 prosenttia, joten puuttuvalle osuudelle tarvitaan riittävästi omia säästöjä tai muita vakuuksia.
Tällöin ei ole harvinaista, että pariskunnan toisen osapuolen vanhemmat toimivat jälkikasvunsa asuntolainan takaajina. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että vanhemmat panttaavat oman asuntonsa jälkikasvunsa ja tämän puolison asuntolainan lisävakuudeksi.
Finanssivalvonta määrittää, että ”ulkopuolisen yksityishenkilön asuntolainalle antama takaus tai panttaus on niin sanottu täytetakaus”. Tällöin asuntolainavelkaa voidaan periä takaajalta tai pantinantajalta vain, jos lainassa päävakuutena oleva asunto ei riitä koko velan maksamiseen.
Toisin sanoen lisävakuutena oleva henkilötakaus tai pantti vastaa vain siitä osasta velkaa, jota velallisen asunnon myyntihinnalla ei mahdollisesti pystytä kattamaan.
Vanhempiesi asuntoa ei siis laiteta välittömästi vasaran alle, jos hulttiopuolisosi leväperäisen rahankäytön takia ette selviä asuntolainanne takaisinmaksusta. Lainalla ostamanne asunnon saatatte sen sijaan joutua laittamaan nopeastikin myyntiin, jos ette saa ongelmia ratkaistua.
Etua on Finanssivalvonnan hyväksymä asuntoluottojen välittäjä.
Mitä asuntolainalle ja asunnolle tapahtuu avio- tai avoeron jälkeen?
Eron jälkeen vaihtoehtoja on käytännössä kaksi, olipa kyseessä sitten yksi tai kaksi asuntolainaa.
- Voitte myydä yhteisen asuntonne ja maksaa jäljellä olevan asuntolainan pois kauppapäivänä. Ylijäävien varojen jakamiseen vaikuttavat asunnon omistussuhteet sekä se, oletteko avo- vai avioliitossa ja onko teillä avioehtoa.
- Jos toisen osapuolen taloudellinen tilanne antaa myöten, hän voi myös ostaa toisen osapuolen ulos ja ottaa jäljellä olevan asuntolainan kokonaan vastattavakseen. Tällöin lainaehtoja joudutaan useimmiten muuttamaan, mikä käytännössä tarkoittaa uutta lainaa. Pankki ei välttämättä suostu järjestelyyn, jos se ei katso yhden velallisen lainankantokykyä riittävän hyväksi.
Toisen osapuolen ostaminen ulos saattaa eron hetkellä herkästi aiheuttaa riitaa sopivasta lunastushinnasta. Jos yhdessä omistetun asunnon arvo on noussut, muuttava osapuoli haluaa tietysti omansa pois. Asunnon hinta-arvio kannattaa pyytää ulkopuoliselta taholta eli käytännössä kiinteistönvälittäjältä.
Alla on käyty tarkemmin läpi avo- ja avioerotilanteiden eroavaisuuksia.
- Katso myös: Kiinteistönvälittäjien palkkiot vertailussa
Miten asunnon ja asuntolainan käy, jos avoliitto päättyy eroon?
Avoliiton loppuessa lähtökohta on se, että avopuolisot voivat vapaasti sopia yhteisen asuntonsa kohtalosta. Käytännössä toinen osapuoli ostaa toisen ulos tai asunto myydään ulkopuoliselle ja asuntovelka maksetaan pois. Ylijäänyt raha jaetaan omistussuhteiden mukaisesti.
Jos kumpikaan osapuoli ei halua ostaa toista ulos tai toinen osapuoli ei anna lupaa yhdessä omistetun asunnon myyntiin, asialle voidaan huonoimmassa tapauksessa joutua hakemaan ratkaisua tuomioistuimen kautta. Yleensä operaatio on sekä pitkäkestoinen että kallis.
Puolisoiden varoja ja velkoja ei avoliiton päättyessä tasata samaan tapaan kuin sellaisten avioliittojen kohdalla, joita ei koske avioehto. Omaisuus vain erotellaan, mutta varallisuus ei siirry osapuolten välillä.
Avopuolisot omistavat nimissään olevan omaisuuden – esimerkiksi huonekalut tai kodinkoneet – ja vastaavat omista veloistaan. Puoliksi rahoitettu omaisuus myös omistetaan puoliksi.
Mikäli avoliitto päättyy ja avoliiton aikana toinen puoliso on kuitenkin olennaisesti rahoittanut toisen puolison yksin omistamaa omaisuutta tai auttanut häntä kartuttamaan varallisuuttaan esimerkiksi käyttämällä varojaan yhteiseen talouteen, hän voi tiettyjen ehtojen puitteissa olla oikeutettu avoliittolain mukaiseen hyvitykseen.
Niin sanottu avoliittolaki koskee yhteistaloudessa asuvia avoliiton osapuolia, jotka ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Oikeus hyvitykseen voi syntyä, jos yhteistalouden purkaminen pelkästään omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen osapuolen kustannuksella. Hyvitysoikeutta ei synny, jos perusteeton etu on olosuhteet huomioiden vähäinen.
Jos avoliittolakia ei voida soveltaa, mutta toinen osapuoli on saanut perusteetonta etua, kyseeseen voi harvoissa erityistilanteissa tulla perusteettoman edun palautus.
Kun avoliiton aikana hankitte kumppanisi kanssa yhteistä omaisuutta tai otatte yhteistä velkaa, muistakaa huolehtia, että papereista löytyvät molempien nimet. Tämä ennaltaehkäisee ongelmia mahdollisen eron hetkellä.
Mitä, jos toinen avopuoliso omistaa asunnon yksin?
Avoliittojen kohdalla asunnon kokonaan yksin omistava osapuoli ei tarvitse asunnon myyntiin toisen osapuolen suostumusta.
Jos omistaja haluaa jäädä asuntoonsa yksin asumaan, hän voi joutua turvautumaan häätöön, jos riidanhaluinen entinen avopuoliso ei pyynnöistä huolimatta suostu muuttamaan pois.
Häädölle vaaditaan kuitenkin aina käräjäoikeuden tuomio, jonka jälkeen häädön täytäntöönpanosta vastaa ulosottomies.
Mitä asunnolle ja asuntolainalle tapahtuu avioeron jälkeen?
Avioliiton solmiminen muodostaa puolisoille avio-oikeuden toistensa omaisuuteen. Kyseistä oikeutta voidaan kuitenkin rajata avioehdolla tai se voidaan sulkea kokonaan pois. Monesti avioehdossa määrätään, ettei puolisoilla ole lainkaan oikeutta toistensa omaisuuteen. Tällöin kyseessä on niin sanottu täysin poissulkeva avioehtosopimus.
Vaikka avioliitossa toinen puoliso omistaisi asunnon kokonaan yksin, hän ei voi mahdollisesta avioehdostakaan huolimatta myydä asuntoa ilman puolisonsa suostumusta. Sääntö pätee, jos kyseinen asunto on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina.
Tarkoituksena ei ole estää asunnon myymistä, vaan rajata mahdollisuuksia tilanteisiin, joissa toinen osapuoli myy heti kodin aviopuolison alta. Suostumus vaaditaan niin pitkään, kunnes ositus on lainvoimaisesti toimitettu ja ero on lopullinen.
Ositus tarkoittaa avioliiton päättymisen johdosta tehtävää avio-oikeuden alaisen omaisuuden selvittämistä ja tasaamista. Osituksen jälkeen on selvillä, kuinka paljon tasinkoa suuremman varallisuuden omaava puoliso joutuu toiselle maksamaan. Omaisuutta ei kuitenkaan tasata, jos avioehdossa on määrätty, että puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.
Mikäli pääsette puolisosi kanssa sopuun omaisuuden jakamisesta, voidaan toimittaa niin sanottu sopimusositus. Muussa tapauksessa voitte hakea tuomioistuimen pesänjakajaa tekemään osituksen.
Yhdessä otetun asuntolainan jatkosta teidän tulee sopia pankin kanssa. Yhteinen velka ei automaattisesti muutu henkilökohtaisiksi veloiksi avioeron jälkeen. Käytännössä toinen teistä voi lunastaa toisen ulos ostamalla asunnon kokonaan nimiinsä, jos taloudellinen tilanne antaa myöten.
Jos haluatte molemmat lunastaa asunnon, asia voidaan ratkaista sen perusteella, kumpi on valmis maksamaan toiselle enemmän.
Toinen vaihtoehto on, että asunto myydään yhteisellä päätöksellä ulkopuoliselle. Jos ette pääse asunnon myynnistä sovintoon, lupaa myynnille voidaan joutua hakemaan tuomioistuimen kautta.
Asunnon myymisen jälkeen jäljellä oleva asuntolainaosuus maksetaan pois. Jäljelle jäänyt raha jaetaan omistussuhteiden mukaan ja huomioidaan osituksessa. Ositusta ei kuitenkaan tarvitse toimittaa ja tasinkoa maksaa, jos teillä on avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehto.
- Aiheeseen liittyvää asiaa muualla: Veroseuraamusten huomiointi avioeron ja asumiskuvioiden järjestelyssä (Fiducius.fi)
Mitä, jos asunto on peritty?
Aina yhteistä asuntoa ei osteta asuntolainalla, vaan kyseessä voi olla peritty asunto.
Jos sinä tai kumppanisi olette saaneet asunnon perintönä, testamentissa on saatettu mainita, että perinnönsaajan aviopuolisolla ei ole oikeutta perintöön. Tällöin avio-oikeus ei kumoa kyseistä määräystä eron hetkellä.
Myös avioehtoon voidaan kirjata, että peritty omaisuus suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle.
Miten asunnon ja asuntolainan käy, jos avo- tai aviopuoliso menehtyy?
Avoliitto, asunto ja puolison kuolema
Avoliitossa osapuolet voivat periä vain, jos toisen osapuolen hyväksi on laadittu testamentti. Tällöinkin perittävä omaisuus voi olla korkeintaan puolet, sillä toinen puolisko kuuluu perittävän lapsille rintaperillisten lakiosan nojalla.
Mikäli testamenttia ei ole tehty, eikä lapsia tai muita perillisiäkään ole, omaisuus siirtyy Suomen valtiolle. Valtiokonttori voi kuitenkin tällöin luovuttaa saamansa perinnön perittävän läheiselle, mikäli se katsotaan olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi.
Avolesken oikeutta yhteiseen kotiin ei ole turvattu samalla tavalla kuin avioliitoissa. Jos asunto on ollut kokonaan kuolleen avopuolison omistama, avoleskellä ei ole oikeutta jäädä asuntoon, sillä asunto on kuolinpesän omaisuutta.
Yhteisomistetun asunnon kohdallakin tilanne voi olla sama, jos asunnon myynti katsotaan ainoaksi keinoksi perinnön jakamiseen. Testamentilla on kuitenkin voitu antaa leskelle hallintaoikeus asuntoon, mutta kyseinen oikeus ei saa loukata rintaperillisten lakiosaa.
Mikäli perilliset eivät saa lakiosaansa muusta perinnöstä kuin asunnosta, asunto saatetaan joutua myymään lakiosaoikeuden toteutumiseksi.
Hallintaoikeustilanteiden lisäksi avolesken asema voi olla parempi myös silloin, jos avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta tai avoparilla on yhteisiä lapsia. Tällöin avoleski voi ehtojen täyttyessä saada kuolinpesältä avustusta, joka voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi käyttöoikeutta asuntoon.
Ehtona on, että avolesken toimeentulo on avopuolison poismenon takia heikentynyt ja avustus on tarpeen avolesken toimeentulon varmistamiseksi. Avustuksen antamisella ei kuitenkaan ilman painavia syitä voida loukata perillisten oikeutta lakiosaan.
Testamentin lisäksi avopuolison asemaa voi turvata ottamalla henkivakuutuksen ja nimeämällä hänet edunsaajaksi. Avopuolison nimi sekä henkilötunnus on syytä kirjata henkivakuutukseen. Pelkkä avopuoliso-termin maininta ei riitä.
Henkivakuutuksesta maksettava kertakorvaus voi auttaa toista osapuolta selviämään ensihätään yhteisen asuntolainan lyhennyksistä tai mahdollisesti lunastamaan asunnon kokonaan itselleen. Asuntolainaehdoista tulee neuvotella uusiksi pankin kanssa.
Mainittujen seikkojen lisäksi avoliitoilla on kuolemantapausten kohdalla muitakin taloudellisia miinuspuolia avioliittoihin verrattuna. Avoliitto ei oikeuta leskeneläkkeen saamiseen. Lisäksi perintöverotaakka on aviopuolisoita raskaampi, ellei avoliiton osapuolilla ole yhteisiä lapsia.
Avioliitto, asunto ja puolison kuolema
Ellei avio-oikeutta ole erikseen suljettu pois avioehtosopimuksella tai testamentilla, puolisoiden omaisuus jaetaan tasan. Mikäli ensin kuollut osapuoli on varakkaampi, leski saa kuolleelta puolisolta tasinkoa. Toinen puolisko jää rintaperillisille eli lapsille ja lapsenlapsille.
Esimerkki tasingosta:
Pentin omaisuus hänen kuolleessaan oli vähennysten jälkeen 500 000 euroa. Leskeksi jääneen Kertun kohdalla vastaava summa oli 100 000 euroa.
Yhteensä puolisoiden omaisuus on 600 000 euroa, joten Kerttu saa tasinkoa 200 000 euroa.
Tasingon maksamisen jälkeen pesän arvo on 300 000 euroa (500 000€ – tasinko 200 000€).
Tasinkoa maksetaan avio-oikeuden perusteella. Se ei ole perintöä, eikä siitä makseta perintöveroa.
Jos kuolleella puolisolla ei ole lapsia tai lapsenlapsia, eloonjäänyt aviopuoliso perii hänet avioehtosopimuksesta huolimatta, ellei omaisuutta ole testamentilla määrätty muulle taholle.
Jos vainajalla ja leskellä on yhteistä velkaa – esimerkiksi asuntolainaa – kuolinpesästä tulee velan toinen osapuoli. Perilliset ja eloonjäänyt puoliso voivat sopia, lyhennetäänkö velkaa yhdessä tuumin, maksetaanko se pois vai siirtyykö velka jollekin kuolinpesän osakkaista.
Monesti asunto ja siihen liittyvä asuntolaina voidaan yhdistää siten, että ne jäävät kokonaan leskelle. Edellytys kuitenkin on, että kuolinpesään jää tällöin riittävästi muuta omaisuutta.
Avioliitossa laki turvaa lesken oikeutta jäädä yhteiseen kotiin asumaan. Lesken asumisoikeus pätee, vaikka osapuolilla olisi ollut avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehtosopimus. Käytännössä leskellä on siis oikeus hallita jakamattomasti puolisoiden yhdessä asuttamaa kotia ja sen tavanomaista irtaimistoa, vaikka asunto olisi ollut edesmenneen aviopuolison kokonaan omistama.
- Katso myös: Tilanteet, joissa asumisoikeutta ei ole
Ehtona edellä mainitulle on kuitenkin se, että leski pystyy suoriutumaan asuinkustannuksistaan. Esimerkiksi asuntolainan lyhentäminen yhden ihmisen voimin voi olla hankalaa, jos maksamatonta lainaosuutta on jäljellä paljon. Aviopuolison hyväksi tehty henkivakuutus voikin olla leskelle tärkeä taloudellinen turva, jos osapuolilla on yhteistä lainaa tai lapsia.
Testamentin voi myös laatia kokonaan aviopuolison hyväksi, vaikka testamentin tekijällä olisi jälkikasvua. Tällöin rintaperillisen lakiosaoikeus voi kuitenkin rajoittaa testamentin toteutumista. Rintaperillisen tulee kuitenkin tällöin vaatia lakiosaansa.
Avioliitossa leski voi hyötyä myös leskeneläkkeestä. Lapseton aviopuoliso maksaa myös perintöveroa kevyemmällä prosentilla verrattuna lapsettomaan avopuolisoon.
Mitä tarkoittaa niin sanottu romanttinen avioehto?
Romanttinen avioehto tarkoittaa, että toisella aviopuolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen vain suhteen päättyessä kuolemaan. Mikäli suhde päättyy eroon, avio-oikeutta ei ole ja tällöin kumpikaan ei saa toisen omaisuutta. Kyseessä on epävirallinen kutsumatermi.
Lisää hyödyllistä luettavaa muualla:
- Elätkö avoliitossa? Lakimiehen kahdeksan vinkkiä perintöasioihin (Kalevavakuutus.fi)
- Avoliittolaki eli laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (Finlex)
- Asianajaja listaa: Näissä tilanteissa avioehdon tekeminen voi olla fiksu veto (Ilta-Sanomat)
- Näin laadit avioehtosopimuksen (Kotilaki.fi)
- Avioehto ja lesken asumisoikeus (Minilex)
- 7 tapaa hankkiutua rahariitoihin parisuhteessa (Ilta-Sanomat)
- Ex-avopuoliso voi saada hyvitystä, kun kyse on ”räikeistä epäoikeudenmukaisuuksista” (Ilta-Sanomat)