Starttiraha 2025: Tarkista tuen ehdot, määrä ja maksupäivät

Starttirahan hakeminen tutuksi

Starttiraha on aloittaville yrittäjille tarkoitettu tuki, jota ei kuitenkaan myönnetä automaattisesti kaikille hakijoille.

Tästä oppaasta löydät vastaukset kaikkiin olennaisimpiin kysymyksiin, jotka koskevat starttirahaa ja sen hakemista vuonna 2025.

Mitä starttiraha tarkoittaa?

Starttiraha on aloittaville yrittäjille suunnattu tarveharkintainen tuki, jonka tarkoitus on turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan alkutaipaleella.

Starttiraha ei ole yritystuki, vaan kyseessä on yrittäjän henkilökohtainen tukimuoto – kyse on siis yrittäjän, ei yrityksen saamasta tulosta.

Koska starttiraha on toimeentuloa turvaava tuki, voit käyttää sen vapaasti omiin henkilökohtaisiin menoihisi, esimerkiksi ruokaostoksiin tai vuokran maksamiseen.

Yrittäjän toimeentulon turvaamisen ohessa toinen starttirahan tarkoituksista on madaltaa suomalaisten kynnystä yrittäjäksi ryhtymiseen.

Starttirahaa haetaan oman alueen työvoimaviranomaiselta, joka myös päättää tuen myöntämisestä tai hakemuksen hylkäämisestä.

Paljonko on starttirahan määrä vuonna 2025?

Starttirahan määrä vuonna 2025 on 37,21 euroa päivässä eli tuen suuruus on pysynyt ennallaan edellisvuoteen nähden. Tukea maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa, joten starttirahan määrä kuukaudessa on bruttona noin 740-800 euroa.

Brutto tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että kyseisestä summasta vähennetään vielä verojen osuus. Starttiraha on yrittäjälle verotettavaa tuloa, ja vähennyksen määrä riippuu yrittäjän muista ansiotuloista.

Mitä pienemmät ovat tulot, sitä pienempi on veroprosenttisi ja sitä vähemmän starttirahasta katoaa valtiolle veroina.

Mille ajalle tukea myönnetään?

Starttirahaa myönnetään kahdessa kuuden kuukauden jaksossa, eli pisimmillään starttirahaa voi saada vuodeksi. Joissain tapauksissa starttiraha myönnetään vain ensimmäiselle puolivuotisjaksolle.

Jälkimmäisen starttirahajakson saamiseksi sinun tulee tehdä työvoimaviranomaiselle selontekoa yritystoimintasi ensimmäisestä puolivuotiskaudesta ja liiketoimintasi suunnasta.

Pääsääntöisesti starttirahalle saa yleensä jatkokauden, mikäli toiminta on käynnistynyt jotakuinkin suunnitellulla tavalla.

Starttiraha on kuitenkin tarveharkintainen tuki, eli jos esimerkiksi ensimmäisen puolivuotiskauden aikana taot hirmuisen tilin, työvoimaviranomainen saattaa tulkita, että tulet taloudellisesti hyvin toimeen ilman starttirahan lisäosaa.

Paljonko on starttirahan lisäosan suuruus vuonna 2025?

Starttirahan lisäosan määrä vuonna 2025 on täsmälleen sama kuin perusosankin eli 37,21 euroa päivässä.

Tässäkin tapauksessa tukea maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa ja vain niiltä päiviltä, joina yrittäjä työskentelee yrityksessään.

Takavuosina starttirahan lisäosan suuruus vaihteli tapauskohtaisesti, mutta enää näin ei ole ollut moneen vuoteen.

Starttirahan ehdot eli millä edellytyksillä tukea myönnetään?

Starttirahan saamiseksi hakijan ja hänen liiketoimintansa tulee täyttää kaikki starttirahan puoltavat ja kieltävät ehdot. Hakijan on oltava joko:

• työtön työnhakija
• sivutoiminen yrittäjä, joka siirtyy päätoimiseksi tai
• henkilö, joka siirtyy päätoimiseksi yrittäjäksi palkkatöiden tai opintojen jälkeen.

Yrittäjyyden on aina oltava päätoimista, jotta starttiraha voidaan myöntää. Muita liiketoimintaan kohdistuvia ehtoja ovat seuraavat:

• Yrittäjällä on oltava riittävät ja uskottavat edellytykset tehdä liiketoiminnastaan kannattavaa. Yrittäjän valmiuksia selvitellään starttirahapäätöstä edeltävässä haastattelussa. Toiminnan kannattavuutta tarkastellaan muun muassa liiketoimintasuunnitelmaa ja rahoituslaskelmaa vasten.
• Päätoimista liiketoimintaa ei saa aloittaa ennen starttirahapäätöksen saamista. Toiminnan aloittamisen määritelmä ei ole täysin yksiselitteinen, joten oman toimialueen työvoimaviranomaiselta kannattaa varmistaa, mitkä yritystoiminnan käynnistämistä edeltävät toimenpiteet tulkitaan liiketoiminnan aloittamiseksi.
• Aiemmat verovelat ja maksuhäiriömerkinnät muodostavat monissa tapauksissa esteen starttirahan saamiselle. Täysin ehdottomia asian kanssa ei kuitenkaan olla – varsinkin, jos laiminlyönneistä on jo kauan aikaa tai verovelan määrä on vähäinen.
• Starttirahan saaminen ei saa merkittävästi vääristää kilpailua paikkakunnallasi tai asettaa kilpailijoitasi epäreiluun asemaan. Jos taajaman keskustasta löytyy jo yksi parturi-kampaamo ja perustat viereen toisen, et välttämättä tule saamaan starttirahaa. Tästä syystä esimerkiksi ravintoloitsijoiden, kosmetologien, parturi-kampaajien ja hierojien on monesti vaikea saada starttirahaa.
• Yrittäjän toimeentuloa ei ole turvattu muilla tuilla tai tuloilla. Et siis tule saamaan starttirahaa, jos samaan aikaan saat muualta palkkaa tai etuuksia, kuten esimerkiksi opintotukea tai työttömyyskorvauksia. Starttiraha on tarkoitettu turvaamaan toimeentuloa, joten sitä ei myönnetä, mikäli pärjäät hyvin ilmankin.

Starttirahan saamisen torppaavat tuet, korvaukset ja etuudet on lueteltu starttirahahakemuksessa, ja näitä ovat:

• palkka tai työkorvaus, joka on saatu muusta kuin yritystoiminnastasi
• omiin palkkauskustannuksiin saatu julkinen tuki
• työttömyyskorvaukset
• sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki
• vanhuuseläke (myös varhennettu sellainen)
• isyys-, äitiys-, erityisäitiys- ja vanhempainraha sekä erityishoitoraha
• maatalousyrittäjien luopumistuki
• opintotuki
• kuntoutusraha ja ansionmenetyskorvaus
• tai muu kohtuullisen toimeentulon turvaava etuus.

Starttirahahakemuksessa kerrotaan, että kohtuullisen toimeentulon turvaavina etuuksina ei oteta huomioon työttömyysturvalain neljännen luvun seitsemännessä pykälässä mainittuja etuuksia, joita ovat muun muassa:

• perhe-eläkkeet
• lapsilisät ja
• yleinen asumistuki.

Kaikki kyseisessä pykälässä mainitut etuudet löydät edellisen linkin takaa.

Tukea et välttämättä saa myöskään silloin, jos yritystoimintasi voidaan katsoa lähtevän liikkeelle niin hyvin, että starttiraha ei ole toimeentulosi kannalta tarpeellinen.

Tämä voi olla tilanne esimerkiksi sellaisella kevytyrittäjällä tai sivutoimisella yrittäjällä, jolla on jo vakiintunut asiakaskunta ja hyvä tulotaso, mutta hyppyä päätoimiseen yrittäjyyteen ei vielä syystä tai toisesta ole tehty.

Ottiko ohraleipä? Etkö täyttänyt starttirahan saamisen ehtoja? Tutustu muihin rahoitus- ja tukivaihtoehtoihin laajemmassa yrityksen rahoitusoppaassa.

Mitkä ovat yleisimmät syyt tukihakemuksen hylkäämiseen?

Starttirahahakemuksen hylkääminen voi johtua esimerkiksi seuraavista syistä:

• Olet jo perustanut y-tunnuksen ja tehnyt toimenpiteitä, jotka tulkitaan päätoimisen yritystoiminnan aloittamiseksi. Tällöin starttirahaa ei voida enää myöntää. Älä siis perusta yritystäsi ennen starttirahapäätöksen saamista. Huomioi kuitenkin, että tässä tapauksessa puhutaan nimenomaan päätoimisen yrittäjyyden aloittamisesta. Starttirahaa on mahdollista saada myös siinä vaiheessa, kun siirryt sivutoimisesta yrittäjästä päätoimiseksi.

Esimerkkitilanne:

Heikki on perustanut vuosi sitten toiminimen, jolla hän on tehnyt sivubisnestä silloin tällöin varsinaisen palkkatyönsä ohessa.

Sivutoiminen liiketoiminta on kuitenkin osoittautunut siinä määrin tuottoisaksi, että Heikki aikoo ottaa hatkat palkkatöistään ja ryhtyä päätoimiseksi yrittäjäksi.

Heikin kannattaa tässä tapauksessa hakea myöntävä starttirahapäätös jo ennen kuin hän lopettaa palkkatyönsä.

Muussa tapauksessa päätoiminen yrittäjyys tulkittaisiin todennäköisesti jo aloitetuksi, jolloin starttirahaa ei enää voitaisi myöntää.

Muita tyypillisiä tapauksia, joiden vuoksi starttirahapäätös on kielteinen:

• Toteutat täysin vastaavaa liikeideaa, jota paikkakunnalla jo tarjotaan. Starttiraha ei saa merkittävästi vääristää kilpailua, joten jos paikkakunnalta löytyy jo runsaasti saman alan toimijoita, starttirahan saaminen voi olla tiukassa.
• Sinulla on kohtalaisen tuoreita maksuhäiriömerkintöjä tai verovelkoja. Nämä muodostavat käytännössä lähes aina esteen starttirahan saamiselle.
• Saat jotain muuta etuutta, jonka takia oman alueesi työvoimaviranomainen tulkitsee, että toimeentulosi on turvattu. Estävät tuet ja etuudet on mainittu starttirahahakemuksessa. Löydät starttirahahakemuksen doc-tiedostona Suomi.fi:stä.

Liiketoiminta- ja rahoituslaskelmien tekemistä voit käydä läpi asiantuntijan kanssa jo ennen starttirahahakemuksen täyttämistä, joten näistä aiheutuvia ongelmia esiintyy harvemmin.

Asian voi ilmaista niinkin, että et pääse tekemään starttirahahakemusta ennen kuin rahoituslaskelmasi ja liiketoimintasuunnitelmasi on hiottu kuntoon.

Vaikuttaako yrityksen toimiala starttirahan saamiseen?

Kyllä.

Mitä suositumpi ja kilpaillumpi oma toimiala on, sitä vaikeampi hakijan voi olla osoittaa, että liiketoiminnasta on mahdollista tehdä kannattavaa ja ettei starttiraha vääristä kilpailua.

Mikään toimiala ei kuitenkaan sulje pois sitä, ettetkö voisi hakea starttirahaa.

Kahvilaliiketoimintaan ei välttämättä ole helppoa saada starttirahaa, koska samalta paikkakunnalta todennäköisesti löytyy jo paljon vastaavalla liikeidealla toimivia yrityksiä.

Esimerkiksi hierojien, parturi-kampaajien, kahvilayrittäjien, ravintoloitsijoiden ja kosmetologien on tästä syystä usein vaikea saada starttirahaa, jos samalta paikkakunnalta tai kaupunginosasta löytyy jo useita saman toimialan yrityksiä.

Vaikuttaako yritysmuoto tuen saamiseen?

Ei vaikuta, kunhan liiketoiminta on päätoimista. Starttirahaa voidaan myöntää kaikkiin perinteisiin yritysmuotoihin

• toiminimiyrittäjille
• osakeyhtiön perustajalle tai perustajille
• osuuskunnan kautta toimiville yrittäjille
• avoimen tai kommandiittiyhtiön perustajille.

Kaikkia näitä yhdistää se, että liiketoimintaa harjoitetaan y-tunnuksella, eikä esimerkiksi laskutuspalvelun kautta.

Jos esimerkiksi osakeyhtiössä perustajia on kaksi, molemmille voidaan myöntää starttirahaa, mikäli ehdot täyttyvät.

Voiko kevytyrittäjä saada starttirahaa?

Vastaus riippuu siitä, harjoitetaanko kevytyrittäjyyttä y-tunnuksella vai ilman.

Kevytyrittäjyys määritellään useimmiten yrittäjämäisen toiminnan harjoittamiseksi ilman omaa yritystä ja y-tunnusta. Käytännössä kevytyrittäjät siis ovat laskutuspalveluiden asiakkaita.

He hankkivat itse asiakkaansa, tekevät sovitun työsuorituksen ja laskuttavat asiakasta verkossa toimivien laskutuspalveluiden kautta. Esimerkkejä perinteisistä laskutuspalveluista ovat muun muassa UKKO Kevytyrittäjä, Omapaja ja Eezy.

Kevytyrittäjyys ei kuitenkaan ole lainsäädännössä määritelty termi, ja viime vuosien aikana jotkut palvelut ovat alkaneet markkinoimaan kevytyrittäjyyttä myös oman toiminimen kautta.

Esimerkiksi UKKO Kevytyrittäjä -palvelussa on mahdollista toimia myös omalla y-tunnuksella, jolloin laskutuspalvelun asiakkaasta tulee yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimiyrittäjä. Y-tunnuksella toimiva laskutuspalvelun asiakas voi saada starttirahaa, jos kaikki normaalit edellytykset täyttyvät.

Suuri osa laskutuspalveluiden käyttäjistä toimii kuitenkin sivutoimisesti, jolloin starttirahaa ei voida myöntää. Starttiraha on vain päätoimisille yrittäjille tarkoitettu tuki.

Ilman omaa y-tunnusta toimivat kevytyrittäjät sen sijaan eivät missään tilanteissa voi saada starttirahaa. Kevytyrittäjyystaustasta voi kuitenkin olla starttirahan saamisen kannalta hyötyä siinä vaiheessa, kun olet siirtymässä päätoimiseksi yrittäjäksi.

Hyvin sujunut liiketoiminta kevytyrittäjänä voi osoittaa työvoimaviranomaiselle sen, että sinulla on hyvät valmiudet kannattavan yritystoiminnan harjoittamiseen. Tämä on yksi starttirahan myöntämisen ehdoista.

• Lue myös: Mikä on y-tunnus ja mistä sen saa ilmaiseksi?

Mitä tarkoittaa yrittäjäkoulutus ja miten se liittyy starttirahan hakemiseen?

Yksi starttirahan saamisen ehdoista on, että sinulla katsotaan olevan riittävät valmiudet yritystoimintasi kannattavaan harjoittamiseen pitkällä aikavälillä. Tästä syystä starttirahakäsittelijä arvioi hakuprosessin aikana myös aiempaa työkokemustasi ja koulutustaustaasi.

Jos sinulla on jo takana pitkähkö työura yrityksesi harjoittamalla toimialalla, hyvät perustiedot yrittäjyydestä tai olet esimerkiksi tehnyt aiemmin vastaavia töitä menestyksekkäästi kevytyrittäjänä, sinun ei välttämättä tarvitse suorittaa minkäänlaista aloittavan yrittäjän valmennuskurssia. Monesti kurssin käyminen voi kuitenkin olla kannattavaa, vaikkei sitä sinulta vaadittaisikaan.

Starttirahan hakemista edeltävä yrittäjyyskoulutus tarkoittaa käytännössä muutaman viikon aikana käytävää koulutusta, jonka kesto on kaikkineen noin 15-20 tunnista ylöspäin. Tarjolla on niin iltakursseja, päivätoteutuksia kuin verkkokurssimahdollisuuksiakin.

Kurssin aikana saat perustietoa yrityksen perustamiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä yrittäjyyden eri osa-alueista, kuten verotuksesta, taloushallinnosta, markkinoinnista ja rahoituksesta.

Monet kurssit voivat esimerkiksi sisältää muutaman lähitapaamisen sekä itsenäistä opiskelua verkossa – erilaisia ja eripituisia vaihtoehtoja on tarjolla runsaasti.

Myös pelkästään verkossa toteutettavia vaihtoehtoja on tarjolla, ja vuonna 2025 etätoteutukset lienevät monelle mieluisin vaihtoehto kurssin suorittamiseen. Oman alueesi kursseista saat lisätietoa oman toimialueesi työvoimaviranomaiselta.

Voiko starttirahaa saada uudelleen?

Aiemmin saatu starttiraha ei suoraan sulje pois sitä, ettet voisi saada starttirahaa toisenkin kerran.

Hakuprosessin aikana starttirahakäsittelijä haluaa kuitenkin tarkat tiedot siitä, miksi starttirahalla aiemmin harjoittamasi yritystoiminta loppui. Mahdolliset verovelat tai maksulaiminlyönnit aiemman yrityksen aikana muodostavat erittäin suurella todennäköisyydellä esteen starttirahan saamiselle.

Myös kaikki muut starttirahaa koskevat ehdot ovat voimassa, vaikka hakisit tukea toisen kerran.

Varsinkin jos kyse on saman toimialan yrityksestä, joudut tekemään TE-toimiston virkailijalle selvitystä siitä, miten nyt aloittamasi yritystoiminta eroaa aiemmasta yrityksestäsi. Ovatko edellytykset kannattavaan pitkäkestoiseen toimintaan nyt syystä tai toisesta paremmat kuin aiemmalla kerralla?

Erinäisillä keskustelupalstoilla liikkuvat kommentit starttirahajaksoja ketjuttavista yrittäjistä – esimerkiksi pizzerioiden perustajista – ovat kuitenkin pitkälti urbaanilegendaa. Esimerkiksi pizzeriayrittäjien on usein hyvin vaikea saada starttirahaa, koska toimiala on niin kilpailtu.

Tukea ei voi saada, jos työvoimaviranomainen tulkitsee sen saamisen merkittävästi vääristävän paikallista kilpailua.

Useimmiten starttirahan saaminen uudelleen vaatii sen, että aiemmasta kerrasta on riittävän pitkä aika ja/tai yritys harjoittaa toimintaa täysin eri toimialalla kuin ensimmäisellä kerralla. Tulkinnat asioista ovat aina tilannekohtaisia.

Työttömänä aloitettu yritystoiminta ja starttirahan hakeminen

Tammikuussa 2018 astui voimaan lakimuutos, jonka myötä voit harjoittaa työttömänä aloitettua yritystoimintaa ensimmäisen neljän kuukauden ajan ilman pelkoa työttömyystukien menetyksestä. Kyseinen muutos on edelleen voimassa vuonna 2025.

Ennen kyseistä lakimuutosta TE-toimisto teki heti yrittäjyytesi alussa tulkinnan siitä, onko yritystoimintasi pää- vai sivutoimista.

Päätoimiset yrittäjät eivät ole oikeutettuja työttömyyskorvauksiin.

Sivutoimisena yrittäjänä sen sijaan voit saada työttömyyskorvausta, jonka määrä suhteutetaan yritystoiminnasta keräämiisi tuloihin. Yritystoiminta tulkitaan päätoimiseksi, mikäli siihen käyttämäsi aika on niin suuri, ettei se mahdollistaisi sinulle muun kokopäiväisen työn vastaanottamista.

Lakimuutoksen jälkeen tulkinta yrittäjyytesi pää- tai sivutoimisuudesta siis siirtyy neljän kuukauden kohdalle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos aloitat yrittäjyyden työttömänä ollessasi, sinun ei ensimmäisen neljän kuukauden ajan tarvitse pelätä, että TE-toimisto määrittelisi sinut päätoimiseksi yrittäjäksi ja menettäisit työttömyyskorvauksesi.

Sen sijaan voit ensimmäisen neljän kuukauden ajan saada niin sanottua soviteltua päivärahaa, eli yrittäjänä tekemäsi tienestit pienentävät sinulle maksettavan työttömyyspäivärahan määrää. Työttömyysetuutesi siis sovitellaan sen mukaisesti, miten paljon tienaat tuloa yritystoiminnastasi.

Huomioi, että työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistui käytöstä keväällä 2024. Suojaosa tarkoitti sitä rahasummaa, jonka työttömyysetuuksia saava sai ansaita ilman, että se vähensi työttömyysetuuden määrää.

Miten tämä liittyy starttirahaan?

Työttömyysturvan peruspäivärahan suuruus vuonna 2025 on sama kuin starttirahankin, eli 37,21 euroa päivältä. Tukea myös maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa aivan kuten starttirahaakin. Tästä syystä uudesta neljän kuukauden mallista on puhuttu välillä mediassa eräänlaisena ”vaihtoehtoisena starttirahajaksona”.

Lakimuutoksen jälkeen voit työttömänä ollessasi ensin testata omaa liikeideaasi yrittäjänä neljän kuukauden ajan ja saada samaan aikaan soviteltua työttömyyspäivärahaa. Tämä ei sulje pois sitä, ettetkö voisi myöhemmin hakea starttirahaa – kunhan tietyt kriteerit täyttyvät.

Starttiraha on tuki, joka myönnetään vain päätoimisille yrittäjille, mutta voit saada sen myös siinä vaiheessa, kun sivutoimisena aloitettu yritystoiminta muuttuu päätoimiseksi.

Ansiosidonnaiselta päivärahalta päätoimiseksi starttirahayrittäjäksi

Joissain tilanteissa työttömät voivat saada aiempaa parempaa taloudellista tukea käynnistämällä yritystoimintansa työttömyyspäivärahan turvin ja hakemalla starttirahaa tämän jälkeen.

Tilanne on tällainen esimerkiksi silloin, jos ansiosidonnainen päivärahasi on suhteellisesti suuri, eikä yritystoiminnasta ole syytä odottaa tuloja niin paljon, että ne merkittävästi alentaisivat työttömyyskorvauksesi määrää.

Tällöin voit ensimmäisen neljän kuukauden ajan saada soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa, ja siirtyä tämän jälkeen starttirahalle, jos myynti vetää ja aiot jatkaa yrittämistä päätoimisesti.

Starttirahaa ei kuitenkaan myönnetä sellaiseen päätoimiseen yritystoimintaan, joka on jo käynnistynyt ennen starttirahapäätöksen saamista. Toiminnan on siis oltava neljän kuukauden kohdalla tehtävässä määrittelyssä sivutoimiseksi tulkittavaa, jotta olet myöhemmin oikeutettu starttirahaan.

Tällaisissa tilanteissa asioista kannattaa aina keskustella hyvissä ajoin etukäteen työvoimaviranomaisen kanssa – tulkinnat sivutoimisuudesta ovat välillä kirjavia.

Kannattaa muistaa myös se, että mikäli saat työttömyyskorvausta yritystoimintasi aikana, olet velvoitettu hakemaan kokoaikatyötä, eikä liiketoimintasi ole pätevä syy kieltäytyä sinulle tarjotusta työstä.

Jos työttömänä aloittamasi yritystoiminta sen sijaan tulee heti olemaan päätoimista työskentelyä, josta on lupa odottaa tuloja, eikä työttömyyskorvauksesi ole järin suuri, starttirahaa kannattaa hakea heti. Myöhemmin et sitä enää saa, jos päätoiminen yrittäjyytesi on jo alkanut.

Entäpä, jos haluat testata yrittäjyyttä, mutta liikeidea ei vedäkään, etkä halua jatkaa? Menetätkö tällöin työttömyystukesi, jos työvoimaviranomainen määrittelee sinut neljän kuukauden kohdalla päätoimiseksi yrittäjäksi?

Tällaisissa harvinaisissa tilanteissa voit vain yksinkertaisesti lopettaa yritystoimintasi. Mikäli esimerkiksi olet yksityinen elinkeinonharjoittaja eli puhekielisesti toiminimiyrittäjä, lopettamisilmoituksen tekeminen PRH:lle eli Patentti- ja rekisterihallitukselle onnistuu ilmaiseksi alle 15 minuutissa.

Osakeyhtiön lopettaminen sen sijaan on hieman pidempi ruljanssi, mutta sinä tuskin perustit osakeyhtiötä, jos tarkoitus oli vain sivutoimisesti testata omaa liikeideaa?

Millaisia kokemuksia yrittäjillä on starttirahasta?

Valtaosa starttirahahakemuksista hyväksytään, joten verkosta löytyvät kokemukset starttirahasta ja sen hakemisesta ovat pääosin positiivisia. Alla muutamia esimerkkejä:

”Starttiraha oli tarpeellinen, sillä jouduin tekemään yritystä varten erilaisia hankintoja alkaen puhelimesta ja tietokoneesta markkinointiin ja nettisivuihin. Lisäksi meni muutama kuukausi ennen kuin toiminta todella käynnistyi ja kauppaa alkoi syntyä. Tuloja oli aluksi vähän myös siksi, että minulla on isoja asiakkaita, joilla on todella pitkät maksuajat” – Yrittäjä Taloustaito-lehdessä.

”Minä sain aikoinani starttirahan. Mutta vaikka en olisi saanut, se ei olisi estänyt minua perustamasta yritystä. Mielestäni heillä (TE-toimistossa) on aikamoiset perustelut starttirahan myöntämiselle ja hakemukset käsitellään todella tarkkaan. Tulee vaan mieleen, että jos yrittäjyys tyssää starttirahan puuttumiseen, niin ehkä sitten on parempi niin. Eihän se starttiraha ole kuin sen puolisen vuotta (tosin voi hakea jatkoa toisen puolivuotta?) mutta suolarahoja ne mielestäni ovat, se summa ei ole kovin kummoinen.” – Nimimerkki realisti Anna-lehden keskustelupalstalla.

”Tällä hetkellä kun en saa vielä yrityksestäni mitään tuloa, starttiraha on ainoa tulonlähteeni ja siihen on mahdollisuus hakea jatkoa. Koska muita tuloja ei ole ja yritys ei todennäköisesti tuota vielä ensimmäisen vuoden aikana, siitä ei mene veroa, joten saan tuon ”puhtaana käteen” . Kun jätin starttirahahakemuksen työkkäriin, päätöksen saamisessa meni noin viikko. Mutta sitä ennen oli hankittava lausunnot Uusyrityskeskuksesta ja rahoituspäätökset luotonantajilta.” – Nimimerkki Vauva.fi-keskustelupalstalla.

Palstoilla esiintyvät negatiiviset kokemukset koskevat useimmiten starttirahan hakemisen työläyttä.

Joiltain hakijoilta saatetaan vaatia erillisten yrittäjyyskurssien käymistä, jos he eivät työvoimaviranomaisen silmissä vielä omaa riittäviä valmiuksia yrittäjyyteen. Asia on kuitenkin erittäin tilannekohtainen hakijan työtaustasta riippuen.

Tuoreempia kokemuksia starttirahan hakemisesta löydät esimerkiksi sosiaalisen median yrittäjäryhmistä.

Miten starttirahan hakeminen tehdään vaihe vaiheelta?

Starttirahan hakemisen vaiheet ovat seuraavanlaiset:

• 1. Tiedustele starttirahamahdollisuuksiasi alustavasti joko oman työllisyysalueesi työvoimaviranomaiselta tai Yritys-Suomi-puhelinpalvelusta. Näiltä tahoilta saat alustavan arvion siitä, onko starttirahan saaminen ylipäätään mahdollista omassa tapauksessasi.
• 2. Varmista työvoimaviranomaiselta, vaaditaanko sinulta joitakin edeltäviä toimenpiteitä ennen starttirahahakemuksen täyttämistä. Hakuprosessiin voi tilanteesta riippuen kuulua esimerkiksi yrittäjyyskoulutusta.
• 3. Varaa oman alueesi työvoimaviranomaiselta aika keskusteluun asiantuntijan kanssa. Tässä vaiheessa sinulla olisi jo hyvä olla vahva tietämys liiketoimintaideastasi, kannattavuuden edellytyksistä ja paikkakunnan kilpailutilanteesta. Valmiit kirjalliset dokumentit eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ole pakollisia, koska joudut niitä joka tapauksessa hiomaan vielä ennen lopullisen hakemuksen täyttämistä. Olet kuitenkin voinut jo sommitella liiketoimintasuunnitelmaa ja kannattavuuslaskelmia Työmarkkinatorilta saamiesi ohjeiden mukaan.
• 4. Täytä starttirahahakemus. Helpointa tämä on tehdä sähköisesti Työmarkkinatorin henkilöasiakkaan Asiointi-osiossa. Hakemusta varten sinulla on oltava liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelma.
• 5. Jää odottamaan starttirahapäätöstä. Hakemuksen käsittelyaika vaihtelee maantieteellisestä sijainnistasi riippuen muutaman viikon ja kuukauden välillä. Kesäloma-aikoina käsittely voi viivästyä. Ajantasaiset käsittelyajat löydät oman alueesi työvoimaviranomaisen verkkosivuilta.

Starttiraha on niin sanottu de minimis -tuki eli ”vähämerkityksinen tuki”, jota voidaan myöntää yritykselle enintään 300 000 euroa kuluvan ja kahden edeltävän verovuoden aikana.

Tästä syystä starttirahahakemuksessa kysytään tietoja itsellesi tai yrityksellesi edellisinä vuosina maksetuista de minimis -tuista. Mikäli et ole viime vuosina mässäillyt yritystuilla, niin sinun ei tarvitse välittää tästä kohdasta.

Millaisia liitteitä hakemusta varten tarvitaan?

Ennen kuin alat täyttämään starttirahahakemusta, sinulla tulisi olla hallussasi seuraavat liiteasiakirjat joko sähköisessä muodossa tai paperilla, mikäli teet starttirahahakemuksen paperilomakkeen avulla.

• Liiketoimintasuunnitelma (työvoimaviranomaisen osoittama asiantuntija opastaa tekemisessä)
• kannattavuuslaskelma
• alle kolme kuukautta vanha verovelkatodistus
• pankin lainalupaus, mikäli lainarahoituksen saaminen on edellytys liiketoimintasi aloittamiselle.

Saatat tarvita myös CV:tä eli ansioluetteloa sekä liiketilojen vuokraamisesta tehtyä (esi)sopimusta, mikäli sinulla liiketilat ylipäätään on.

Oma paikallinen työvoimaviranomaisesi täsmentää vaadittavat dokumentit ennen hakemuksen lähettämistä.

Kuinka pitkä on starttirahahakemuksen käsittelyaika?

Starttirahahakemuksen käsittelyaika on useimmissa tapauksissa 2-4 viikkoa.

Hiljaisimpina kausina päätöksen voi saada nopeammin, mutta kesällä käsittelyssä voi vierähtää pidempäänkin. Kestot vaihtelevat myös toimialueittain, joten paikallinen tilanne kannattaa tarkistaa oman alueen työvoimaviranomaiselta.

Voiko hylätystä starttirahahakemuksesta valittaa?

Voit tehdä kielteisestä starttirahapäätöksestä oikaisuvaatimuksen, mutta valituksen läpimeno ei ole kovin todennäköistä.

Ilman kunnollisia perusteluja tai selkeitä käsittelyprosessissa tapahtuneita laiminlyöntejä tuhlaat useimmissa tapauksissa vain aikaasi.

Ohjeet starttirahan oikaisuhakemuksen tekemiseen löydät saamastasi starttirahapäätöksestä, mikäli sinulle ei myönnetä tukea.

Miten starttirahan lisäosaa haetaan ja mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan?

Voit hakea starttirahan ensimmäiselle puolivuotiskaudelle samanpituista jatkoa. Starttirahan lisäosan suuruus vuonna 2025 on 37,21 euroa, eli summa on sama kuin ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Jatkohakemus kannattaa tehdä viimeistään kuukautta ennen ensimmäisen starttirahajakson päättymistä, jotta työvoimaviranomaiselle jää riittävästi aikaa käsitellä jatkohakemusta.

Jatkohakemukseen tarvitset liitteeksi kirjanpitäjäsi vahvistaman tuloslaskelman. Tässä vaiheessa sinulta pitäisi myös löytyä hyvät perustelut sille, miksi olet hakemassa starttirahan lisäosaa.

Joudut myös kertomaan omin sanoin yritystoimintasi alkuvaiheesta ja arvioimaan toiminnan kannattavuutta.

Starttirahan jatkohakemuslomaketta voit tutkailla doc-muodossa Suomi.fi-sivustolla.

Miten starttirahan verotus tapahtuu?

Starttiraha on saajalleen henkilökohtaista veronalaista ansiotuloa. Kyse ei siis ole ole yrityksen tulosta, eikä starttirahaa merkata millään tavalla yrityksen kirjanpitoon.

Starttirahan maksatuksesta huolehtiva työvoimaviranomainen ilmoittaa saamasi starttirahan Verohallinnolle. Älä siis merkitse starttirahaa elinkeinotoimintasi veroilmoitukseen.

Miten ja milloin starttirahan saa tilille vuonna 2025?

Starttiraha maksetaan saajan tilille kerran kuukaudessa. Mahdollisia maksupäiviä on kuitenkin kuukausittain kaksi: joka kuukauden puolivälissä ja lopussa. Sinun tulee hakea maksatusta sähköisesti oman alueesi työvoimaviranomaiselta.

Maksua haetaan jälkikäteisesti ja se pitää muistaa tehdä kahden kuukauden kuluessa starttirahan maksatusjakson loppumisesta.

Mikäli esimerkiksi tammikuun maksatusjakso on 1.1.-31.1. niin sinun tulee muistaa hakea tammikuun starttiraha tilille maaliskuun loppuun mennessä.

Ensimmäiseen maksatushakemukseen tarvittavat liitteet kannattaa varmistaa hakemusohjeista ja oman alueen työvoimaviranomaiselta. Viime vuosina on tarvittu seuraavia dokumentteja:

• Muutosverokortti etuuden maksamista varten
• kopio kaupparekisteri-ilmoituksesta
• osakeyhtiömuodossa yrittäviltä vaaditaan kopio perustamiskirjasta ja yhtiöjärjestyksestä
• avoimet- ja kommandiittiyhtiöt joutuvat toimittamaan kopion yhtiösopimuksesta
• todistus ennakkoperintärekisterimerkinnästä vaaditaan sellaisilta toiminimiyrittäjiltä, joilta ei ole perustettaessa vaadittu rekisteröitymistä kaupparekisteriin.

Katso tarkat tiedot tarvittavista liitteistä omasta starttirahapäätöksestäsi. Starttirahan maksatus siirtyi KEHA-keskuksilta alueellisille työvoimaviranomaisille vuodenvaihteessa 2025.

Pitääkö starttiraha maksaa takaisin?

Starttirahaa ei pidä maksaa takaisin. Starttiraha on tuki, ei laina.

Poikkeuksen tekevät sellaiset erittäin harvinaiset – ja usein vilpilliset – tilanteet, joissa hakija on saanut myönteisen starttirahapäätöksen ja hakenut tuen maksatusta, mutta ei tosiasiassa ole koskaan aloittanut yritystoimintaansa.