Kulutusluotto on yleisnimitys kuluttajaluotoille eli yksityishenkilöille myönnettäville lainoille, joiden tarkkaa käyttötarkoitusta ei ole määritelty. Yleisimpiä tarkoituksia kulutusluoton ottamiselle ovat auton ostaminen, remontointi tai isompien arjen hankintojen, kuten kodinkoneiden tai huonekalujen rahoittaminen.
Perinteisten lainojen lisäksi kuluttajaluottoja ovat myös korolliset osamaksut, joustoluotot ja luottokorttilainat. Yleensä luottokortteihin ja joskus myös osamaksuihin sisältyy kuitenkin koroton maksuaika, jonka aikana koko käytetyn luoton voi maksaa pois ilman korkokuluja.
Usein kulutusluotto-termillä viitataan ilman vakuuksia myönnettävään lainaan, jonka saamiseksi ei tarvitse asettaa omaisuusvakuutta tai hankkia ulkopuolista henkilötakaajaa. Jotkut pankit markkinoivat kuitenkin myös vakuudellisia lainoja kulutusluottoon viittaavilla tuotenimillä. Myös ajoneuvojen osamaksusopimukset (joissa auto on rahoituksen vakuutena) luetaan kulutusluottojen kategoriaan.
Vakuudeton kulutusluotto on luotonmyöntäjän kannalta riskialttiimpi, joten sen korko on vakuudellista luottoa korkeampi. Jos lainan hakija ei maksa vakuudellista lainaa takaisin, pankki voisi viime kädessä muuttaa vakuuden rahaksi ja näin saada rahansa takaisin. Tämä pienentää pankin luotonmyöntöriskiä.
Kulutusluoton määritelmä pohjautuu kuluttajansuojalakiin
Virallisen määritelmän mukaan kuluttajaluotolla tarkoitetaan luottoa, jonka elinkeinonharjoittaja (eli luotonantajana toimiva yritys) sopimuksen mukaan myöntää tai lupaa myöntää kuluttajalle joko lainana, maksunlykkäyksenä (esim. osamaksut) tai muuna tähän verrattavana taloudellisena järjestelynä. Määritelmä löytyy kuluttajansuojalaista.
Lain mukaan kuluttajaluottoihin rinnastetaan myös vuokrasopimukset ja muut vastaavat sopimukset, joiden nojalla kuluttajan hallintaan luovutetaan tavara, jonka käteishinta ja luottokustannukset maksetaan vuokrakaudella. Sopimusehtojen mukaan kuluttaja voi myös muutoin tulla tavaran omistajaksi sopimuksen päättyessä. Käytännössä näin toimii usein esimerkiksi autojen osamaksukauppa.
Myös kulutusluoton maksimikorko on määritelty laissa
Kulutusluoton maksimikorko eli korkokatto on säädetty kuluttajansuojalaissa. Kulutusluoton, luottokortin tai osamaksun korko saa olla enintään 15 prosenttia + korkolain perusteella vahvistettu viitekorko, joka muuttuu puolivuosittain. Viitekoron muutoksista riippumatta korko ei kuitenkaan saa koskaan ylittää 20 prosenttia.
Esimerkiksi aikavälillä 1.7.-31.12.2024 viitekorko on 4,50 prosenttia, jolloin maksimikorko on 19,50 prosenttia. Koron lisäksi lainasta voidaan periä muita kuluja (esim. avaus- ja tilinhoitomaksut) korkeintaan 0,01 prosenttia luoton määrästä per päivä ja aina enintään 150 euroa vuodessa. Katso ajantasainen viitekorko Suomen Pankin verkkosivuilta.
Kuukausittain päivittyvä kulutusluottojen vertailu kertoo, millä tasolla pankkien ja rahoitusyhtiöiden vakuudettomien ja vakuudellisten lainojen korot tällä hetkellä liikkuvat.
Mikäli luotonantaja rikkoo korkosääntelyä, luoton ottaneella henkilöllä ei ole velvollisuutta maksaa korkoa eikä muita luoton kustannuksia ollenkaan.
Kuluttajansuojalain säännöksiä ei sovelleta asuntolainoihin tai asuntovakuudellisiin kuluttajalainoihin. Tällaisissa lainoissa korko on kuitenkin käytännössä aina selvästi alempana kuin kuluttajansuojalain asettama maksimikorko.
Yleensä yksittäisen kulutusluoton määrä on noin 2000-20 000 euroa. Hakijan tulot ja menot vaikuttavat olennaisesti siihen, paljonko kulutusluottoa voi saada.
Todellinen vuosikorko voi olla korkokattoa ylempänä
Edellä mainittu kulutusluottojen korkokatto koskee lainan korkoa, mutta se ei huomioi muita mahdollisia kustannuksia, joita luotosta voi aiheutua.
Mahdollisen avausmaksun sekä kuukausittaisten tilinhoitomaksujen takia kulutusluoton todellinen vuosikorko eli kaikki luotosta aiheutuvat kulut huomioiva korkolukema voi nousta yli 20 prosentin.
Esimerkiksi luottokorteissa varsin tyypillinen todellinen vuosikorko on 20-25 prosenttia, koska luoton koron päälle voidaan veloittaa 5-10 euron kuukausimaksu sekä 3-5 euron tilinhoitokulu niiltä kuukausilta, jolloin korollista luottoa on maksamatta.
Todellisen vuosikoron laskurilla voit itse katsoa, miten muut luottokustannukset koron lisäksi vaikuttavat todelliseen vuosikorkoon. Samalla näet sen, mitä tietty korkotaso käytännössä tarkoittaa luoton euromääräisinä kuluina.
Varsinkin vakuudettomien kuluttajalainojen korot ovat korkeita, joten turhaan kuluttamaan ei kannata ottaa lainaa. Esimerkiksi auton ostaminen töihin kulkemista varten tai asunnon remontointi ja sen arvon nostaminen voivat olla perusteltuja syitä kulutusluoton ottamiselle.
Kulutusluottojen määrä ja yleisimmät käyttötarkoitukset Suomessa
Kulutusluottoja myöntävät niin perinteiset Suomessa toimivat pankit (luottolaitokset) kuin myös rahoitusyhtiöt sekä ulkomaiset digipankit.
Yhteensä suomalaisten kotitalouksien kulutusluottokanta eli kulutusluottojen määrä Suomessa oli Suomen Pankin tilastojen mukaan noin 26 miljardia euroa hieman ennen vuodenvaihdetta 2024. Suurimman osuuden luotoista ovat myöntäneet Suomessa toimivat pankit.
Kaikista kulutusluotoista yli 30 prosenttia eli noin kahdeksan miljardia euroa oli tilastointihetkellä ajoneuvolainoja. Hyvin yleinen käyttötarkoitus kulutusluotolle onkin juuri auton tai muun ajoneuvon rahoittaminen.
Kuvalähde: Suomen Pankki
