Lahjavero tutuksi – paljonko saa lahjoittaa rahaa tai omaisuutta verottomana?

Milloin lahja on verovapaa ja milloin pitää maksaa lahjaveroa?

Kuten jo varmasti tiesitkin, et voi lahjoittaa tai ottaa vastaan rahaa tai muuta omaisuutta aivan miten lystää.

Saamasi tai antamasi lahja kiinnostaa myös Verohallintoa, jos tietyt kriteerit täyttyvät.

Tästä artikkelista löydät vastaukset yleisimpiin lahjaveroa ja sen maksamista koskeviin kysymyksiin.

Lukemisen jälkeen tiedät myös sen, miten lahjaveron välttäminen onnistuu täysin laillisesti esimerkiksi elatuslahjojen avulla.

Mistä ja milloin lahjaveroa maksetaan?

Sinun on maksettava lahjaveroa, jos saat samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana lahjoja vähintään 5000 euron arvosta.

Esimerkiksi molemmat vanhempasi voivat näin ollen lahjoittaa sinulle 4999 euroa kolmen vuoden välein ilman, että sinun tarvitsee maksaa lahjaveroa 9998 euron yhteyslahjoituksesta.

Jos sen sijaan vain toinen vanhemmistasi lahjoittaa sinulle rahaa kolmena peräkkäisenä syntymäpäivänä esimerkiksi 2000 euroa, lahjan yhteenlaskettu arvo samalta lahjoittajalta kolmen vuoden aikana on 6000 euroa. Tällöin sinun on maksettava lahjaveroa.

Verovapauden raja on lahjoittajakohtainen.

Sama lahjanantaja voi antaa kolmen vuoden aikana verovapaasti useammankin alle 5000 euron arvoisen lahjan, kunhan lahjan saaja on eri.

Vanhempi voi siis lahjoittaa esimerkiksi kaikille lapsilleen 4999 euroa kullekin kolmen vuoden välein.

Jos puolestaan itse saat molemmilta vanhemmiltasi esimerkiksi 6000 euroa kolmen vuoden aikana, lahjavero lasketaan erikseen molemmista lahjoituksista.

Mikäli olet kolmen vuoden aikana jo aiemmin maksanut lahjaveroa ja saat samalta lahjoittajalta uuden lahjan, Verohallinto huomioi aiemmin maksetun veron uutta veroa laskiessaan.

Lahjavero koskee muutakin omaisuutta kuin rahana annettuja lahjoja. Esimerkiksi asunto-osakkeista, kiinteistöistä, rahasto-osuuksista, osakkeista, autoista ja muista arvoesineistä on myös maksettava lahjavero, jos sen maksamisen kriteerit täyttyvät. Myös lahjaksi saadut eläimet ovat verotuksen piirissä.

Lahjaverotus koskee myös lahjanluonteisia kauppoja

Voit joutua maksamaan lahjaveroa myös lahjanluonteisista kaupoista. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos ostat asunnon vanhemmiltasi alihintaan.

Lahjanluonteiseksi lasketaan kauppa, jossa maksettu hinta on enintään 75 prosenttia omaisuuden käyvästä arvosta. Lahjan arvo on tällöin maksetun kauppahinnan ja käyvän arvon välinen erotus.

Kuka maksaa lahjaveron?

Lahjaveron maksaa lahjan saaja. Myös lahjanantaja voi kuitenkin halutessaan maksaa lahjaveron, mutta tällöin lahjaveron maksuun käytetty raha katsotaan myös lahjaksi. Tästäkin osuudesta pitää siis maksaa lahjavero.

Esimerkki:

Naapurissasi asuva Jouni on todella mukava kaveri, joten päätät lahjoittaa hänelle kesämökkisi.

Et kuitenkaan halua, että Jouni joutuu maksamaan kesämökistä lahjaveroa. Voit lahjoittaa Jounille lahjaveron maksuun tarvittavan summan rahaa.

Tällöin lahjaveron osuus lasketaan kesämökin ja lahjaveron maksua varten antamasi rahalahjan yhteenlasketusta arvosta.

Jos olet antanut Jounille muitakin lahjoja kolmen vuoden aikana, myös ne huomioidaan lahjaveron määrää laskettaessa.

Mitä jos kyseessä on yhteislahja eli lahjansaajia on useita?

Lahjanantaja voi merkitä lahjakirjaan, että kyse on yhteislahjasta eli tarkoituksena on lahjoittaa omaisuutta kahden tai useamman henkilön yhteiseen omistukseen.

Tällöin kaikki lahjansaajat vastaavat lahjaverosta yhteisesti, mutta yksi lahjansaajista tekee lahjaveroilmoituksen kaikkien puolesta.

Mikäli myös lahjanantajia on useita, jokaisesta lahjanantajan osuudesta tulee antaa oma lahjaveroilmoitus.

Ilmoituksen käsittelyn jälkeen kaikki osalliset saavat lahjaverotuspäätöksen OmaVero-palveluun sekä postitse.

Lahja on yhteislahja vain silloin, kun saantokirjassa (esimerkiksi lahjakirjassa) mainitaan erikseen, että omaisuus saadaan yhteisesti.

Paljonko lahjaveroprosentti on vuonna 2024?

Lahjaveroprosentti riippuu lahjan arvosta ja lahjoitusosapuolten sukulaisuussuhteista. Ensimmäiseen, edullisemmin verotettuun veroluokkaan kuuluvat lähimmät sukulaiset ja toiseen veroluokkaan muut kuin lähimmät sukulaiset.

Alla näkyvissä taulukoissa mainitut luvut koskevat vuonna 2017 ja sen jälkeen saatuja lahjoja.

Lahjaverotaulukko lähimmille sukulaisille (1. veroluokka) vuonna 2024

Lahjan arvo	Veron määrä alarajan kohdalla	Veroprosentti ylimenevästä osuudesta
5000-25 000€	100€	8 %
25 000-55 000€	1700€	10 %
55 000-200 000€	4700€	12 %
200 000-1 000 000€	22 100€	15 %
1 000 000€ ->	142 100€	17 %

Esimerkki: Pappasi lahjoittaa sinulle 12 000 euroa. Maksat lahjaveroa alarajan (eli 5000 euron) kohdalla 100 euroa ja ylimenevästä 7000 euron osuudesta 8 prosenttia eli 560 euroa. Yhteensä maksat siis lahjaveroa 660 euroa.

Lahjaveron laskemisessa voit hyödyntää Verohallinnon laskuria.

Keitä ovat lähimmät sukulaiset?

Ensimmäinen veroluokka koskee seuraavia lahjansaajia:

• puolisoa avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa
• avopuolisoa, jolla on tai on ollut yhteinen lapsi lahjanantajan kanssa
• avopuolisoa, joka on aiemmin ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa lahjanantajan kanssa
• omia lapsia, lapsenlapsia, vanhempia, isovanhempia ja muita suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa olevia henkilöitä
• aviopuolison tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevan puolison lapsia ja lapsenlapsia
• kuolleen aviopuolison lapsia
• entisen aviopuolison lapsia myös silloin, kun lahjanantaja tai lapsen vanhempi on solminut uuden avioliiton.

Adoptiolapsilla ja adoptiovanhemmilla on sama asema kuin biologisilla sukulaisilla.

Lahjaverotaulukko muille kuin lähimmille sukulaisille (2. veroluokka) vuonna 2024

Lahjan arvo	Veron määrä alarajan kohdalla	Veroprosentti ylimenevästä osuudesta
5000-25 000€	100€	19 %
25 000-55 000€	3900€	25 %
55 000-200 000€	11 400€	29 %
200 000-1 000 000€	53 450€	31 %
1 000 000€ ->	301 450€	33 %

Esimerkki: Veljesi lahjoittaa sinulle 20 000 euroa. Alarajan (eli 5000 euron) kohdalla vero on 100 euroa. Ylimenevästä 15 000 euron osuudesta maksat lahjaveroa 19 prosenttia eli 2850 euroa. Näin ollen lahjaveron määrä on yhteensä 2950 euroa.

Keitä ovat muut kuin lähimmät sukulaiset?

Toiseen veroluokkaan kuuluvat kaikki muut kuin ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat sukulaiset eli esimerkiksi:

• sisarukset
• sisarusten lapset
• suvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt, kuten ystävät.

Vähennykset lahjaverosta

Lahjaveron määrä voi pienentyä tilanteissa, joissa hallintaoikeus on pidätetty. Esimerkiksi kesämökkikiinteistön lapsenlapselleen lahjoittava isovanhempi voi pidättää hallintaoikeuden mökkiin itsellään. Tällöin lahjansaajan kontolle lankeavan lahjaveron määrä pienenee.

Kriteerien täyttyessä myös erilaisissa sukupolvenvaihdostilanteissa on mahdollista saada huojennusta lahjaverosta. Tilanne voi olla tämä, jos esimerkiksi lapsi jatkaa perheyrityksen toimintaa.

Miten lahjaveron maksaminen käytännössä tapahtuu?

Jos sait lahjaveron maksamisen ehdot täyttäneen lahjan, sinun täytyy tehdä lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta. Lahjaveroilmoitus tehdään OmaVero-palvelussa.

Ilmoituksen tekemiseen tarvitset:

• lahjanantajan henkilötunnuksen
• tiedon sukulaisuussuhteestasi lahjanantajaan
• lahjan arvon
• lahjoituspäivän.

Huoltaja voi tehdä lahjaveroilmoituksen alaikäisen lapsensa puolesta.

Kun olet kirjautunut OmaVeroon, valitse ensin välilehti Kaikki verolajit ja sen jälkeen paina Lahjavero-otsikon alla näkyvää linkkiä Lahjaveroilmoitus.

Lahjaveroilmoituksen käsittelyaika on tyypillisesti 6-12 kuukautta, mutta se voi tilanteesta riippuen olla huomattavasti lyhyempikin. Saat ilmoituksen käsittelyn jälkeen lahjaverotuspäätöksen.

Päätös tulee suoraan OmaVeroon, mutta saat tiedon myös postitse, jos et ole ottanut käyttöön sähköisiä Suomi.fi-viestejä.

Voit maksaa lahjaveron sähköisesti OmaVerossa tai paperipostin mukana saapuneen tilisiirtolomakkeen avulla.

Lahjaveroilmoituksen tekemättä jättäminen tai myöhästyminen

Jos teet lahjaveroilmoituksen myöhässä, et tee sitä lainkaan tai antamasi tiedot ovat virheellisiä tai puutteellisia, voit saada kontollesi veronkorotuksen tai myöhästymismaksun.

Myöhästymismaksu

Myöhästymismaksu voi tulla maksettavaksesi, jos teet ilmoituksen enintään 60 päivää myöhässä tai jos olet antanut ilmoituksen virheellisenä tai puutteellisena, mutta korjaat oma-aloitteisesti tietoja omaksi vahingoksesi 60 päivän kuluessa määräpäivästä.

Yksityishenkilöille lankeava myöhästymismaksu on 50 euroa. Yritysten ja yhteisöjen kohdalla vastaava lukema on 100 euroa.

Saat tiedon myöhästymismaksusta verotuspäätökseesi, eli Verohallinto ei yleensä ota sinuun erikseen yhteyttä.

Veronkorotus

Veronkorotus voi tulla kyseeseen, jos teet ilmoituksen yli 60 päivää myöhässä tai jos täydennät tai korjaat lahjaveroilmoitusta oma-aloitteisesti omaksi vahingoksesi yli 60 päivän kuluttua määräpäivästä.

Sama pätee tilanteisiin, joissa korjaat ilmoitusta vasta Verohallinnon selvityspyynnön jälkeen.

Veronkorotusta voit joutua maksamaan myös silloin, jos et anna lahjaveroilmoitusta lainkaan, vaikka kriteerit täyttyisivät.

Ennen veronkorotuksen määräämistä saat asiasta kuulemiskirjeen. Veronkorotuksen määrän näet myöhemmin verotuspäätöksessäsi.

Yksityishenkilöiden kohdalla veronkorotus on vähintään 75 euroa. Yritykset ja yhteisöt puolestaan maksavat aina vähintään 150 euroa.

Yleensä veronkorotus on 10 prosenttia lisääntyneestä verosta eli siitä verosta, joka laiminlyöntisi takia olisi jäänyt määräämättä. Korotus voi kuitenkin olla tätä matalampi tai korkeampikin.

Asiaan vaikuttaa olennaisesti se, millaisesta laiminlyönnistä on kyse.

Milloin lahjaveroilmoituksen tekeminen voi olla fiksua, vaikka sitä ei vaadittaisikaan?

Ellei Verohallinto erikseen pyydä, lahjaveroilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos edellä mainitut ilmoittamiskriteerit eivät täyty.

Joissain tilanteissa lahjaveroilmoituksen tekeminen voi kuitenkin olla viisasta, vaikka lahjojen yhteisarvo kolmessa vuodessa jäisikin alle 5000 euron, eikä veroa näin ollen tulisi lainkaan maksettavaksi.

Esimerkkinä mainittakoon tilanne, jossa lahjoitetaan listaamattoman osakeyhtiön osakkeita.

Jos lahjansaaja päättää myöhemmin myydä lahjaksi saamansa omaisuuden, hän voi käyttää vahvistettua lahjaverotusarvoa hankintamenona.

Mikäli omaisuuden arvoa ei olisi vahvistettu verotuksessa, hankintamenoksi katsottaisiin yleensä omistusajasta riippuen joko 20 prosenttia 40 prosenttia myyntihinnasta.

Lahjaverotusarvon käyttäminen voi olla hankintameno-olettamaa verotuksellisesti edullisempi vaihtoehto siinä vaiheessa, jos lahjaksi saatu omaisuus myydään eteenpäin.

Julkisesti noteeratuista arvopapereista ei kuitenkaan tarvitse tehdä lahjaveroilmoitusta, jos 5000 euron ja kolmen vuoden sääntö ei täyty.

Kyseisten arvopaperien hankintamenoksi voidaan hyväksyä lahjoituspäivän arvo, vaikka verotusarvoa ei olisikaan vahvistettu lahjaverotuksessa.

Miten muun kuin rahalahjan arvo määritellään?

Erilaisten omaisuuserien arvon määrittäminen ei aina ole täysin yksiselitteistä.

Lahjaveroilmoituksen tekemistä varten sinun on selvitettävä saamasi lahjan käypä arvo eli todennäköinen myyntihinta lahjoituspäivänä. Lahjavero lasketaan kyseisestä arvosta.

• Osakkeiden ja rahasto-osuuksien arvon voit selvittää pankista tai arvopaperiyhtiöstä. Mikäli arvoa lahjoituspäivälle ei ole määritelty, voit käyttää lähimmän mahdollisen päivän mukaista arvoa.
• Asuinhuoneistojen, kiinteistöjen ja mökkien arvonmäärityksessä voit hyödyntää kiinteistönvälittäjän arviota tai vertailukauppoja. Jos kumpikaan vaihtoehto ei ole mahdollinen, voit tutustua Verohallinnon syventäviin ohjeisiin varojen arvostamisesta. Huomaa, että kiinteistön arvonmäärityksessä et voi käyttää käypänä arvona kiinteistön verotusarvoa. Asuinhuoneistojen kohdalla taloyhtiölaina alentaa huoneiston käypää arvoa.
• Edellä linkattuun Verohallinnon syventävään ohjeeseen kannattaa tutustua myös silloin, kun kyse on metsä- tai maatilan, auton tai muun omaisuuden lahjoittamisesta.

Lahjan myyminen ja verotus

Lahjan omistusaika vaikuttaa luovutusvoiton verotukseen, jos myyt saamasi lahjan.

Mikäli myyt lahjaksi saamaasi omaisuutta alle vuoden kuluttua lahjoituspäivästä, lahjan hankintamenona käytetään samaa hankintamenoa, jota lahjoittaja olisi saanut käyttää omassa verotuksessaan lahjoitushetkellä.

Lahjaverotuksessa vahvistettua verotusarvoa voit käyttää hankintamenona vasta siinä vaiheessa, kun olet omistanut lahjaksi saamasi omaisuuden vähintään vuoden verran.

Lahjaveron välttäminen – milloin lahjaveroa ei tarvitse maksaa?

Lahjaveroa ei tarvitse maksaa, jos samalta lahjoittajalta saatujen lahjojen arvo kolmen vuoden aikana jää alle 5000 euron tai jos kyse on elatuslahjasta tai velkasopimuksesta rahalahjan sijaan.

Myöskään alle 4000 euron koti-irtaimistolahjoja ei oteta huomioon 5000 euron rajassa, kun lasketaan yhteen samalta lahjoittajalta saatuja lahjoja kolmen vuoden aikana.

Katsotaan asiat seuraavaksi tarkemmin läpi.

Mikä on elatuslahja?

Kuvitellaan, että olet vanhempi ja haluat tukea omilleen muuttaneen lapsesi opiskeluja.

Rahan antamisen sijasta voit maksaa esimerkiksi lapsesi vuokran, sähkölaskun, ruokaostokset tai opiskeluun tarvittavia oppimateriaaleja. Elämiseen, koulutukseen tai kasvatukseen liittyvät elatuslahjat eivät ole lahjaverotuksen piirissä. Niitä ei siis huomioida 5000 euron ja kolmen vuoden säännössä.

Edellytys on, että lapsesi ei voi käyttää lahjaa muuhun tarkoitukseen. Jos siis haluat maksaa esimerkiksi lapsesi vuokran, sinun tulee suorittaa maksu suoraan vuokranantajalle.

Mikäli maksaisit vuokrarahan lapsesi tilille, kyseessä olisi verollinen lahja, koska lapsesi voisi käyttää rahan myös muuhun tarkoitukseen kuin vuokranmaksuun.

Voit halutessasi antaa elatuslahjoja verovapaasti myös muille henkilöille kuin lapsillesi.

Aivan kaikenlaisia maksuja ei kuitenkaan lasketa elatuslahjoiksi. Esimerkiksi asuntolainan tai muun velan lyhentäminen, rahoitusvastikkeen maksaminen tai auton tai ulkomaan lomamatkan kustantaminen toisen henkilön puolesta eivät ole verovapaita elatuslahjoja.

Lahjaveroa ei toki tarvitse maksaa näistäkään lahjoista, ellei samalta henkilöltä kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen arvo ole vähintään 5000 euroa.

Rahalahja vai aito velkasopimus?

Jos kyseessä on lahjan sijaan laina, lahjaveroa ei tarvitse suorittaa. Laina voidaan kuitenkin tulkita lahjaksi, jos on ilmeistä, ettei lainaa alun perinkään ollut tarkoitus maksaa takaisin.

Lainan takaisinmaksusta tulisi olla olemassa lyhennyssuunnitelma, ja lyhennysten maksaminen pitäisi kyetä todistamaan. Lainasumman ja laina-ajan tulee myös olla realistisesti mitoitettuja velallisen maksukykyyn nähden.

Koron periminen ei kuitenkaan ole edellytys. Lainaa ei siis tulkita lahjaksi pelkästään sen perusteella, että korkoa ei makseta.

Tavanomaisen koti-irtaimiston lahjoittaminen verovapaasti

Tavanomaisesta koti-irtaimistosta ei tarvitse maksaa lahjaveroa, jos yksittäisen esineen arvo ei ole vähintään 4000 euroa. Tällaisia alle 4000 euron lahjoja voi siis vastaanottaa verottomasti useita kertoja kolmen vuoden aikana, eikä niitä lasketa mukaan 5000 euron lahjaverotusrajaan.

Tavanomaisella koti-irtaimistolla tarkoitetaan pääsääntöisesti kotona olevia irtaimia esineitä, kuten esimerkiksi:

• kodinkoneita
• elektroniikkaa
• huonekaluja
• taloustavaroita
• vaatteita
• mattoja.

Sen sijaan autot, arvotaulut, veistokset tai muut taideteokset eivät ole tavanomaista koti-irtaimistoa.

Asuminen ulkomailla

Pääsääntöisesti lahjaveroa ei tarvitse maksaa myöskään silloin, jos sekä lahjanantaja että -saaja ovat kirjoilla muualla kuin Suomessa ja lahjan kohde on muuta kuin Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta.

Lahjaverotuksen kiemuroita kansainvälisissä tilanteissa on käsitelty tarkemmin Verohallinnon syventävässä ohjeessa.

Miten perintövero, ennakkoperintö ja lahjavero liittyvät toisiinsa?

Lahjasta pitää maksaa lahjaveroa, jos saat sen ennakkoperintönä. Ennakkoperinnöksi määritelty lahja otetaan myöhemmin huomioon perintöä jaettaessa ja perintöveroa maksettaessa.

Mikäli saat ennakkoperintöä, saamasi osuus perinnönjättäjän muusta omaisuudesta on tällöin pienempi muihin perillisiin nähden.

Milloin lahja on ennakkoperintöä?

Yleensä ennakkoperinnöksi lasketaan lahjat, jotka annat elinaikanasi rintaperillisille eli lapsillesi tai lapsenlapsillesi. Lahjaa ei kuitenkaan yleensä lasketa ennakkoperinnöksi, jos kaikki rintaperilliset ovat saaneet samansuuruiset lahjat tai jos ainoa rintaperillinen on saanut lahjan.

Lahjanantaja voi kuitenkin myös erikseen mainita lahjakirjassa, että lahjaa ei huomioida ennakkoperintönä.

Vaikka lahjaa ei olisi määritelty ennakkoperinnöksi, se huomioidaan silti perintöverotuksessa, jos lahja on saatu enintään kolme vuotta ennen lahjanantajan kuolemaa.

Perintöveron määrän laskemisesta erilaisissa tilanteissa löydät esimerkkejä Verohallinnon verkkosivuilta.

Mikä on lahjakirja?

Lahjakirja on lahjanantajaa sitova dokumentti, joka kertoo, että omaisuutta on luovutettu korvauksetta. Lahjakirjaa ei ole pakko laatia, jos kyse on tavanomaisen irtaimen omaisuuden lahjoittamisesta.

Vähänkään arvokkaammista lahjoista puhuttaessa lahjakirjan tekeminen on kuitenkin aina viisasta. Käytännössä kirjallinen lahjakirja on välttämätön, jos:

• kyse on kiinteistön lahjoituksesta
• lahjoitettava kohde on rekisterissä olevaa omaisuutta, esimerkiksi asuinhuoneisto tai kesämökki
• lahjansaajan aviopuolison avio-oikeus halutaan sulkea pois
• lahjaa ei haluta otettavan huomioon rintaperillisen ennakkoperintönä
• lahjaksi annettavan omaisuuden hallintaoikeus halutaan pidättää.

Hallintaoikeudella viitataan esimerkiksi siihen, että lahjanantaja tai muu hallintaoikeuden saaja voi käyttää lahjoitettua omaisuutta, mutta hän ei voi myydä tai luovuttaa omaisuutta ilman lahjansaajan suostumusta.

Esimerkki: 

Pentti lahjoittaa kesämökin lapsenlapselleen Veetille.

Pentti kuitenkin pidättää hallintaoikeuden itsellään, eli mökki on myös hänen käytettävissään, vaikka omistusoikeus siirtyi Veetille.

Hallintaoikeuden pidättäminen pienentää maksettavan lahjaveron määrää.

Lahjakirjassa on hyvä mainita tiedot:

• lahjanantajasta ja -saajasta
• osapuolten mahdollisesta sukulaisuussuhteesta
• annettavasta lahjasta ja sen arvosta
• mahdollisista rajoituksista koskien ennakkoperintöä, hallintaoikeutta tai avio-oikeutta.

Lisäksi lahjakirjasta olisi syytä löytyä päiväys ja osapuolten allekirjoitukset.

Yleensä lahjakirjalle ei tarvita todistajia. Poikkeus syntyy esimerkiksi silloin, jos lahjakirjassa suljetaan pois lahjansaajan puolison avio-oikeus lahjaan. Tällöin tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa.

Lahjakirjan laatimiseen löytyy verkosta ilmaisia malleja – yhden esimerkin löydät linkin takaa.