
Miten laatia hyvä CV? Huomioi ainakin nämä asiat
CV eli ansioluettelo on tärkeä osa ensivaikutelmaa, jonka työnhakijana annat rekrytoijalle itsestäsi. Hyvä CV tarjoaa selkeän ensisilmäyksen omaan taustaasi, osaamiseesi ja työkokemukseesi.
Tähän artikkeliin olemme koonneet parhaat CV-vinkit, joiden avulla viilaat ansioluettelosi priimakuntoon.
Artikkelin lukemisen jälkeen osaat myös välttää tyypillisimmät CV-virheet, joihin monet työnhakijat edelleen sortuvat.
1. Millainen rakenne hyvällä CV:llä tulisi olla?
Yhdellä sanalla sanottuna hyvän ansioluettelon eli CV:n rakenne on selkeä.
CV:n kannattaa olla niin selkeästi rakennettu, että kiireisinkin rekrytoija pystyy minuutissa silmäilemään sen pääpiirteittäin läpi. Rekrytoijan tulisi saada yleiskuva siitä, kuka olet ja millaista osaamista tarjoaisit hakemaasi tehtävään.
Hyvän CV:n rakenne on uutismainen: alussa kerrot kaikista tärkeimmät asiat, jonka jälkeen siirryt taustoittaviin tietoihin.
Voit ajatella, että CV:stä pitäisi jäädä 30 sekunnin silmäilyllä mieleen olennaisimmat asiat sinusta työnhakijana. Hieman pidemmällä tarkastelulla lukija saa selville mielenkiintoisia yksityiskohtia.
CV kannattaa rakentaa aikajärjestykseen. Yleensä parasta on listata uusin kokemus ensimmäiseksi. Viimeisin kokemus tai koulutus on usein se, jolla on eniten merkitystä, kun haet seuraavaa työpaikkaa.
Rakenne, joka koostuu selkeistä osioista – esimerkiksi: työkokemus, koulutus, taidot ja niin edelleen – ohjaa lukijaa silmäilemään oleellisia asioita.
Hyödynnä CV:tä rakentaessasi siis selkeitä pääotsikoita ja tarvittaessa väliotsikoita.
Käytä esimerkiksi seuraavanlaista rakennetta:
- Kuka olet? Lyhyt ja napakka esittely itsestäsi.
- Missä olet ollut töissä ja mitä oppinut työpaikoissasi?
- Mitä olet opiskellut?
- Onko sinulla työn ja opintojen ulkopuolella kertynyttä osaamista?
2. Pitääkö CV:ssä olla erikseen esittely tai profiili?
CV:n alkuun voit kirjoittaa hyvin lyhyen esittelyn itsestäsi. Esittely tai profiili voi koostua kuvasta ja muutaman lauseen esittelytekstistä.
Esittely kannattaa muotoilla niin, että rekrytoija kiinnostuu lukemaan loputkin CV:stä.
Mieti, mitkä ovat mielenkiintoisimmat asiat, jotka erottavat sinut muista hakijoista.
Voit kertoa esimerkiksi tavoitteistasi sekä siitä, mitkä olisivat erityiset vahvuutesi työntekijänä hakemassasi työtehtävässä.
3. Onko CV:n ulkoasulla väliä?
CV:n ulkoasuun kannattaa kiinnittää huomiota, vaikka omat visuaaliset taitosi eivät olisikaan huippuluokkaa.
Selkeä ja visuaalisuudeltaan huomiota herättävä CV jää paremmin rekrytoijan mieleen.
Graafiseksi suunnittelijaksi ei tarvitse ryhtyä, mutta esimerkiksi yhden korostusvärin lisääminen muuten yksinkertaiseen ansioluetteloon tekee kokonaisuudesta heti mukavamman silmäillä.
Käytä vaikka otsikoille eri väriä tai hyödynnä tekstinkäsittelyohjelmien automaattisia pohjia, joista löytyy esimerkiksi värilliset mutta hillityt kehykset.
Jos CV:ssäsi on kuva sinusta, nappaa korostusväri vaikkapa oman kuvasi taustasta luodaksesi yhtenäisen ja tyylikkään vaikutelman.
Visuaalisuudessa kannattaa yleensä panostaa yksinkertaisuuteen ja selkeyteen, mutta tämä riippuu jonkin verran myös haettavasta työpaikasta ja toimialasta.
Esimerkiksi graafisen suunnittelijan CV on yleensä huomattavasti räväkämpi kuin pankkialan ammattilaisen.
Jos työtehtävissä toivotaan visuaalista osaamista, luovuutta tai boksin ulkopuolelta ajattelua, voit käyttää CV:tä yhtenä työnäytteenä ja tehdä siitä täysin omannäköisesi.
4. Mitä eroa on CV:llä ja työhakemuksella?
CV:n on tarkoitus tiivistää osaamisesi ja kokemuksesi yhteen pakettiin eli esitellä sinut lyhyesti ja ytimekkäästi.
Hakemuskirje puolestaan kertoo, mikä motivoi sinua hakemaan juuri tavoittelemaasi tehtävään ja organisaatioon.
CV:ssä siis kerrot hakemaasi tehtävään relevantista kokemuksestasi ja osaamisestasi, kun taas hakemuskirjeessä voit perustella, miksi olisit oikea henkilö kyseiseen tehtävään esimerkiksi motivaatiosi ja persoonasi vuoksi.
5. Kannattaako käyttää valmista CV-pohjaa?
Valmis CV-pohja voi auttaa hyvään alkuun CV:n rakentamisessa. Valmis rakenne auttaa täyttämään asiat oikeaan, valmiiksi pohdittuun järjestykseen.
Erityisesti jos et ole ihan varma omista visuaalisista kyvyistäsi, valmis pohja säästää sinulta monta harmaata hiusta.
Seuraavaksi voitkin napata vinkit pohjan valintaan artikkelistamme, jossa vertaamme parhaita CV-malleja.
6. Mikä on oikea pituus CV:lle?
Monesti kuulee sanottavan, että CV:n tulisi olla korkeintaan yhden sivun pituinen. Liian pieneen tilaan mahdutettu CV voi kuitenkin olla visuaalisesti sekava ja hankala lukea.
CV voi hyvin olla myös kahden sivun pituinen, jos kokemusta ja osaamista on oikeasti lueteltavana paljon.
Kiinnitä huomiota siihen, että luettavuus säilyy ja venytä CV:tä rohkeasti toiselle sivulle, jos se tuntuu tarpeelliselta.
Yhtä oikeaa pituutta CV:lle on mahdotonta sanoa, mutta hyvä nyrkkisääntö on, että 1-2 sivua tulisi riittää.
Jos CV meinaa venyä yli kahden sivun mittaiseksi, olet todennäköisesti sisällyttämässä siihen jotain, minkä voisit kertoa hakemuskirjeessä.
7. Mitkä ovat tärkeimpiä asioita CV:ssä?
CV:n tärkein tehtävä on esitellä osaamisesi tiiviissä paketissa. Tärkeimpiä asioita ovat ne kokemukset ja taidot, joilla on merkitystä nimenomaan hakemassasi tehtävässä.
Tärkeimmät asiat voivat siis vähän vaihdella sen mukaan, millaista työpaikkaa olet hakemassa.
Tarkastele CV:täsi siis suhteessa työpaikkailmoitukseen. Tuleeko CV:stä esiin se osaamisesi, jota tehtävään etsitään?
Tärkeää on myös kertoa, mitä olet käytännössä tehnyt eri työpaikoissasi.
Esimerkiksi harjoittelijan, assistentin tai päällikön titteli ei vielä itsessään kerro paljoakaan varsinaisista työtehtävistäsi.
Kuitenkin juuri työn sisältö kiinnostaa rekrytoijaa. On siis tärkeää kuvata parilla lauseella, mitä työtehtäviisi on kuulunut.
CV:ssä kannattaa olla myös pieni profiili tai esittely sinusta, kuten aiemmin todettiin.
Tämä on tärkeä kohta, sillä se kertoo rekrytoijalle heti alkuun, mitkä ovat omat tavoitteesi työelämässä ja vahvuutesi omalla alallasi.
8. Kuinka usein CV kannattaa päivittää?
Yleensä CV:tä kannattaa päivittää aina, kun haet uutta työpaikkaa.
Tässä kohtaa päivitettävänä ovat ainakin viimeisin työpaikkasi, mutta mahdollisesti myös uusi työssä tai vapaa-ajalla kertynyt osaaminen.
CV kannattaa myös muokata tai ainakin silmäillä läpi aina jokaiseen työhakemukseen erikseen, vaikka hakisit samaan aikaan useampaa työpaikkaa.
Katsele ansioluettelosi siis aina ennen lähettämistä läpi sillä silmällä, vastaako se työpaikkailmoituksen toiveisiin, kysymyksiin ja vaatimuksiin.
Yhteen työpaikkaan hakiessa esimerkiksi kokemus Excelin käytöstä ei välttämättä ole merkityksellistä, kun toisessa hakemuksessa taas se on tuiki tärkeä yksityiskohta.
9. Kannattaako CV:ssä olla jokainen työkokemus vai vain tärkeimmät?
Se riippuu.
Yleisenä ohjeena voisi pitää, että ihan jokaista työkokemusta ei ole pakko sisällyttää ansioluetteloon.
Tässäkin kohtaa kannattaa lukea vielä huolellisesti työpaikkailmoitus läpi ja miettiä, mitkä omista työkokemuksista ovat kerryttäneet sellaista osaamista, jota työpaikkailmoituksessa haetaan.
Jos CV:n pituus alkaa lähestyä kahta sivua tai mennä jo sen yli, on myös syytä tiivistää.
Silloin kaukaisimpia ja haettavaan tehtävään liittymättömiä työkokemuksia voi rohkeasti karsia ja näin tiivistää ja selkeyttää luetteloa.
Esimerkiksi opiskelijalle kaikkien mahdollisten kesätyökokemusten luetteleminen voi olla täysin perusteltua, jos kokemusta ei vielä ole paljoa.
Sen sijaan asiantuntijatöitä hakeva pitkän linjan ammattilainen tuskin listaa ansioluetteloonsa kymmenien vuosien takaisia työkokemuksia pesteistä, jotka eivät millään tavalla liity haettavaan tehtävään.
10. Miten omasta kielitaidosta ja IT-osaamisesta kannattaa kertoa?
Työkokemuksen ja koulutuksen lisäksi CV:ssä kannattaa kertoa myös osaamisestaan. Tärkeimpiä CV:ssä kerrottavia taitoja ovat yleensä kielitaito ja IT-osaaminen.
Ne kiinnostavat lähes kaikkia rekrytoijia hakemastasi tehtävästä riippumatta, sillä työtä tehdään aina tietyillä kielillä ja tietyillä työvälineillä.
Kielitaidosta voit kertoa useammalla eri tavalla. Voit kertoa opiskelemasi kielet esimerkiksi CEF- tai CEFR-asteikolla, jossa osaamisen taso ilmoitetaan kirjain- ja numerokoodina: C2-A1.
Toinen hyvä vaihtoehto on kuvata kielitaitoasi sanallisesti, esimerkiksi “sujuva” tai kertoa kuinka pitkään olet käyttänyt kieltä opinnoissa tai työssä.
IT- tai digitaidoista voit hyvin listata työtehtävän kannalta olennaisia ohjelmistoja, työkaluja, viestintä- ja somekanavia, joita käytät sujuvasti.
Kiinnitä tässäkin huomiota siihen, millainen osaaminen on tärkeää juuri hakemassasi työssä ja nosta listan kärkeen kaikista oleellisimmat taidot.
11. Kannattaako CV:ssä kertoa harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista?
Tämä riippuu vähän siitä, kuinka paljon sinulla on työkokemusta.
Jos olet opiskelija tai urasi alkupuolella, voi rajallinen kokemuksesi vaatia lihaa luiden ympärille ja silloin on hyvä kertoa myös harrastuksissa kertyneestä kokemuksesta.
Toisaalta jos CV meinaa olla jo liiankin pitkä, harrastukset on hyvä paikka tiivistää luetteloa.
Kiinnostuksen kohteet ja harrastukset voivat tilanteesta riippuen myös joskus kertoa motivaatiostasi juuri siihen tehtävään, jota olet hakemassa.
Jos haet vaikkapa markkinoinnin tehtäviin autoalan yritykseen, oma kiinnostuksesi autoihin tai autoharrastus on varmasti kiinnostavaa tietoa rekrytoijalle.
12. Tuleeko CV:ssä mainita suosittelijoita?
CV:ssä voi ja kannattaa mainita suosittelijoita. Rekrytoijalle voi olla hyödyllistä nähdä ainakin suosittelijoiden nimet ja tittelit ansioluettelossa, kun hän vertaa sinua muihin hakijoihin.
CV:ssä voi olla näkyvissä suoraan myös suosittelijan yhteystiedot, mutta toisaalta voit lisätä myös maininnan, että yhteystiedot saa pyytämällä.
Toinen hyvä vaihtoehto on pyytää muutamalta suosittelijalta lauseen tai parin suositus sinusta työntekijänä ja lisätä nämä lainaukset suoraan ansioluetteloon.
Muistathan aina kysyä luvan suosittelijalta ennen kuin lisäät hänen yhteystietonsa ansioluetteloon tai välität ne rekrytoijalle.
13. Mikä on oikea tiedostomuoto CV:lle?
CV on parasta toimittaa rekrytoijalle PDF-muodossa, ellei muuta ole pyydetty.
Näin tiedostoa on helpompi käsitellä, ja kukaan ei pääse vahingossa tekemään siihen muutoksia.
Lisäksi tekemäsi muotoilut pysyvät juuri sen näköisinä, jollaisiksi ne olet tarkoittanut.
14. Pitääkö CV:ssä selittää työuran aukot?
Ei välttämättä. Yleensä rekrytoija ymmärtää, että hakijan elämässä on voinut tapahtua muutakin kuin työtä.
On täysin normaalia, että olet ollut vaikkapa työttömänä tai pitänyt opintojen jälkeen välivuoden ja matkustellut maailmalla. Näistä kannattaa kuitenkin valmistautua kertomaan työhaastattelussa, jos niistä kysytään.
Myöskään esimerkiksi vanhempainvapaita ei tarvitse erikseen merkitä ansioluetteloon.
Jos olet merkinnyt ansioluetteloon vain relevanteimman kokemuksen, kuten tässäkin artikkelissa ohjeistamme, ei näkyvillä oleva työura näytä välttämättä yhtenäiseltä.
Tällöin voit halutessasi lisätä ansioluetteloon maininnan siitä, että työkokemuksesta on valittu olennaisin.
Lisäksi voit linkittää esimerkiksi LinkedIn-profiilisi, jos työhistoriasi näkyy siellä kokonaisuudessaan.
Yksi tapaus, jossa aukkoja kannattaa selittää, voi olla esimerkiksi se, että olet työttömänä tai vuorotteluvapaalla ollessasi tehnyt vapaaehtoistyötä, joka liittyy nyt hakemaasi tehtävään.
Silloin työuran aukkokohdassa kerrytetty kokemus onkin tärkeää tietoa rekrytoijalle.
Lisäksi ase- tai siviilipalvelus voi olla hyvä merkitä ansioluetteloon sen sijaan, että jätät aikajanaasi aukon. Työnantaja voi olla kiinnostunut asiasta erityisesti nuorten miesten kohdalla, sillä armeijaan lähtevä henkilö voi joutua olemaan vuoden ajan poissa töistä.
Ulkomaisia työtehtäviä haettaessa armeijan mainitseminen ei kuitenkaan yleensä ole järkevää, koska ulkomaisella rekrytoijalla ei välttämättä ole mitään käsitystä suomalaisesta asevelvollisuuskulttuurista ja asepalveluksen pakollisuudesta.
15. Mitä jos työkokemus on lähinnä silppua ja pätkätöitä?
Erityisesti tietyillä aloilla työmahdollisuudet voivat tulla pätkissä. Monella alalla on tyypillistä tehdä määräaikaisia projektitöitä, eikä vakipaikkoja ole tarjolla.
Toisaalta myös yleinen taloustilanne on voinut vaikuttaa vakituisen työpaikan löytymiseen valmistumisen jälkeen ja uran alkupäästä on tullut siksi silppumainen.
Pitkä lista erilaisia määräaikaisia tehtäviä voi tuntua hankalalta, sillä koko työhistoriaa on silloin vaikea listata tiiviisti.
Yksi ratkaisu tähän on ryhmitellä kokemuksia roolien, toimialojen tai opittujen taitojen mukaan väliotsikoiden alle.
Toisaalta pätkätöitä tehnyt voi myös reilulla kädellä karsia CV:stä sellaisia töitä, jotka eivät ole niin relevantteja ja kertoa tarkemmin muutamasta oleellisesta työpaikasta ja siellä oppimistaan taidoista.
16. Pitääkö CV:ssä olla kuva?
Kuvan lisääminen ansioluetteloon ei ole yksiselitteisesti pakollista, mutta se on kuitenkin suositeltavaa.
Kuva tekee sinusta helpommin lähestyttävän ja muistettavan, sillä kasvot jäävät rekrytoijan mieleen paremmin kuin pelkkä työhistoria.
Paras kuva ansioluetteloon on melko neutraali mutta positiivinen. Selkeä, hymyilevä kasvokuva neutraalilla taustalla on yleensä paras valinta.
Toisaalta eri työpaikoissa voidaan arvostaa erilaisia asioita myös kuvan suhteen: vaikkapa luovalle alalle hakiessa persoonallinen kuva voi erottua edukseen.
17. Täytyykö ansioluettelossa kehua itseään?
CV:ssä kannattaa vähän kehua itseään. Meille suomalaisille oman osaamisen korostaminen voi tuntua vaikealta. Silti omia parhaita ominaisuuksia kannattaa tuoda CV:ssä rohkeasti esille.
Jos itsensä kehuminen tuntuu vaikealta, kannattaa kysyä kollegoilta ja entisiltä pomoilta, mitä ominaisuuksia tai osaamista he ovat sinussa arvostaneet.
Näiden pohjalta voit kirjoittaa 3-5 vahvuuttasi listaksi ja liittää listan omaan esittelyyn ansioluettelon alkuun.
Jos omakehu vieläkin vähän nolottaa, otsikoi lista vaikkapa näin: “Kollegoilta ja esihenkilöiltä kuultua”.
Muista kuitenkin, että CV:ssä ei kannata valehdella. Tuo siis vahvuuksiasi esiin rehellisesti, mutta vältä liioittelua.
18. Mikä on pahin moka, jonka voit tehdä CV:tä laatiessa?
CV:n voi mokata lievästi tai vähän pahemmin useammallakin tavalla.
Toisaalta jos olet noudattanut tämän artikkelin ohjeita, olet melko varmasti jo välttänyt isoimmat mokat.
CV-virheet voivat käytännössä tarkoittaa esimerkiksi jotakin seuraavista mokista:
- Olet listannut ihan jokaisen epäoleellisenkin työkokemuksen.
- Olet jättänyt jonkin oleellisen työkokemuksen kertomatta.
- CV:si on rakenteeltaan sekava.
- CV on täynnä kirjoitusvirheitä, koska unohdit oikoluvun.
- Väität puhuvasi venäjää, vaikka olet käynyt vain peruskurssin.
- Lähetät täsmälleen saman CV:n jokaiseen hakemaasi paikkaan räätälöimättä sitä roolin ja organisaation mukaan.
19. Tuleeko ansioluettelossa kertoa syntymäaika- ja paikka?
CV:ssä ei tarvitse kertoa ikää, siviilisäätyä, lapsilukua tai etnistä taustaa.
Vaikka moni muistaa koulusta ohjeen kirjata CV:n ylälaitaan syntymäaika ja -paikka, nämä tiedot eivät ole oleellisia rekrytoinnin kannalta, vaan väliä on todellisuudessa vain osaamisellasi ja työkokemuksellasi.
Ne henkilötiedot, jotka CV:ssä tulee kuitenkin olla, ovat etu- ja sukunimi sekä yhteystiedot.
Yhteystiedoista on hyvä kirjata ainakin puhelinnumero ja sähköpostiosoite, jotta rekrytoijan on helppo ottaa sinuun yhteyttä.
Rekrytoija pystyy yleensä joka tapauksessa päättelemään jotakin iästäsi esimerkiksi työkokemuksesi ja koulutustaustasi pohjalta.
20. Onko CV:ssä hyvä mainita omat somekanavat?
Rekrytoija ei oikeasti saisi käydä katsomassa somekanaviasi, jos et ole itse antanut hänelle siihen lupaa esimerkiksi linkittämällä tilejäsi ansioluetteloon tai hakemukseen.
Hakija ei kuitenkaan voi olla koskaan ihan varma, onko somekanavia käyty tästä huolimatta katsomassa.
Töitä hakiessa kannattaa joka tapauksessa huolehtia, että julkisena näkyvät sometilit sisältävät vain melko neutraalia sisältöä.
CV:ssä somekanavien listaaminen voi olla hyvä idea siinä tapauksessa, että some on hakemassasi tehtävässä oleellinen työkalu.
Näin rekrytoija näkee, että olet aktiivinen eri kanavissa ja ne ovat sinulle tuttuja.