Bruttopalkka ja nettopalkka – mitä termit tarkoittavat ja paljonko palkasta jää käteen?

Katso mitä kuluja palkasta vähennetään ja paljonko erisuuruisista bruttotuloista jää käteen

Voit törmätä termeihin bruttopalkka ja nettopalkka lukuisissa erilaisissa asiayhteyksissä – esimerkiksi työpaikkailmoituksia ja uutisia lukiessasi tai erilaisia hakemuksia täyttäessäsi.

Alta löydät vastaukset yleisimpiin brutto- ja nettopalkkaa koskeviin kysymyksiin.

Lukemisen jälkeen osaat arvioida paremmin myös sitä, kuinka paljon sinulle jää käteen tietynsuuruisesta bruttopalkasta verojen ja pakollisten sivukulujen vähentämisen jälkeen.

Mitä bruttopalkka tai bruttotulo tarkoittaa?

Bruttopalkka tarkoittaa palkkaa, josta ei vielä ole vähennetty pois verojen osuutta eli ennakonpidätystä tai työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Palkoista puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten nimenomaan bruttopalkkoja.

Työpaikkailmoituksissa ja työsopimuksissa mainitut palkat ovat käytännössä aina bruttopalkkoja. Sama pätee sanomalehdissä julkaistaviin palkkavertailuihin.

Jos ilmoitat työhakemuksessa tai työhaastattelussa palkkatoiveesi, myös tällöin on kyse bruttopalkasta.

Mitä nettopalkka tai nettotulo tarkoittaa?

Nettopalkka tarkoittaa palkkaa, josta on vähennetty pois verot sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Nettopalkka kertoo, mitä sinulle jää bruttopalkastasi käteen. Nettopalkka maksetaan tilillesi palkkapäivänä.

Huomioi, että palkan päälle sinulle voidaan työtehtävistäsi riippuen maksaa verovapaasti matkakorvauksia eli kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Verovapaat matka- ja kulukorvaukset eivät ole palkkaa.

Tilillesi maksettavaan summaan voivat vaikuttaa myös tietyt lain tai sopimuksen perusteella tehtävät vähennykset – esimerkiksi työttömyyskassan tai ammattiyhdistyksen jäsenmaksut tai mahdolliset ulosottomaksut.

Mitä palkasta vähennetään?

Palkasta tehtävät vähennykset ovat:

• ennakonpidätys veroprosenttisi mukaisesti
• työeläkemaksu eläkeyhtiölle
• työttömyysvakuutusmaksu Työllisyysrahastolle.

Alla on käyty jokainen kohta tarkemmin läpi.

Mitä ennakonpidätys tarkoittaa?

Ennakonpidätys tarkoittaa palkastasi maksettavaa verojen osuutta. Työnantajasi tilittää rahan Verohallinnolle palkanmaksun yhteydessä.

Kun toimitat työnantajalle verokorttitietosi, palkanlaskija osaa napata palkastasi oikean määrän veroja. Palkkatulot ovat ansiotuloja, joita verotetaan progressiivisesti. Tällöin veroprosenttisi on sitä isompi, mitä enemmän sinulla on tuloja.

Ennakonpidätyksen ideana on, että maksat tuloistasi veroja tasaisesti ennakkoon pitkin vuotta.

Koska et välttämättä voi alkuvuodesta tietää tarkasti tulojesi määrää, ennakonpidätyksen osuus perustuu verokortilla tekemääsi arvioon.

Jos maksamiesi verojen määrä osoittautuu lopullisessa verotuksessa liian suureksi, saat liikaa maksamasi verot takaisin veronpalautuksena. Mikäli käy päinvastoin, joudut maksamaan jäännösveroa eli saat kansankielisesti mätkyjä.

Voit aina muuttaa veroprosenttiasi OmaVeron kautta tilaamalla uuden verokortin. Tämä voi olla tarpeellista, jos tulojesi määrä vuoden aikana eroaa merkittävästi siitä, mitä olit ennakoinut.

Veroprosenttiasi muuttamalla et joudu odottelemaan veronpalautuksia seuraavalle vuodelle tai vaihtoehtoisesti maksamaan mätkyjä.

Jos et toimita työnantajallesi lainkaan verokorttiasi, ennakonpidätys voidaan tehdä 60 prosentin suuruisena. Tällöin joudut odottelemaan liikaa maksamiasi veroja veronpalautuksiin asti.

Ennakonpidätys koostuu:

• kunnallisverosta
• valtion tuloverosta
• sairausvakuutusmaksusta
• kirkollisverosta
• YLE-verosta.

Kunnallisveron osuuteen vaikuttavat kotikuntasi sekä tulojesi määrä ja laji. Tarpeeksi pienistä tuloista ei tarvitse maksaa kunnallisveroa.

• Katso kunnallisveroprosentit kartalta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Valtion tuloveroakaan sinun ei tarvitse maksaa lainkaan, jos ansiotulojesi määrä jää riittävän pieneksi. Voit tutustua valtion tuloveroasteikkoon (2023) Veronmaksajat.fi:ssä.

Sairausvakuutusmaksu eli sava-maksu koostuu sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja päivärahamaksusta. Kyseinen osuus maksetaan Kansaneläkelaitokselle eli Kelalle.

• Vuonna 2023 sairausvakuutusmaksun sairaanhoitomaksu on 0,60 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta.
• Päivärahamaksun osuus puolestaan on 1,36 prosenttia palkkatulosta, jos tulot ovat vähintään 15 703 euroa. Muussa tapauksessa prosenttiosuus on pyöreä nolla.

Jos et kuulu kirkkoon, et maksa kirkollisveroa.

YLE-veroa ei myöskään peritä lainkaan, jos kaikkien tulojesi määrä jää vuoden aikana alle 14 000 euron. Maksimissaan YLE-vero voi olla 163 euroa vuodessa.

Paljonko työntekijän työeläkemaksu on vuonna 2023?

Vuonna 2023 työntekijän työeläkemaksu on alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 8,65 prosenttia palkasta. Työnantajasi maksaa eläkemaksut työeläkeyhtiölle.

Työeläkeyhtiöitä Suomessa ovat:

• Elo
• Ilmarinen
• Veritas
• Varma.

Paljonko työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2023?

Vuonna 2023 työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on 1,50 prosenttia palkasta.

Maksu maksetaan Työllisyysrahastolle.

Työllisyysrahasto aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa, kun Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) ja Koulutusrahasto yhdistyivät.

Mitä palkasta jää käteen kuukaudessa?

Kauppakamarin verokiilalaskurilla voit suuntaa-antavasti arvioida, paljonko kuukausittaisesta bruttopalkastasi jää käteen verojen sekä pakollisten vakuutus- ja eläkemaksujen jälkeen.

Tarkkaan summaan vaikuttavat muun muassa ikäsi, asuinpaikkasi sekä se, kuulutko kirkkoon.

Laskurilla näet myös sen, millaisia kuluja työnantajallesi jää maksettavaksi bruttopalkkasi päälle.

Voit arvioida myös mahdollisen palkankorotuksen vaikutusta sinulle käteen jäävään summaan.

Taulukko bruttopalkan ja nettopalkan erosta – eli paljonko jää käteen 2000, 3000, 4000 tai 5000 euron palkasta?

Alla näkyvä taulukko olettaa, että palkansaaja on 35-vuotias helsinkiläinen, joka ei kuulu kirkkoon ja joka on töissä yksityisellä sektorilla.

Testaa laskuria omilla tiedoillasi Kauppakamarin verkkosivuilla.

Laskurin tulos on suuntaa-antava.

Bruttopalkka	Käteen jää
1500 euroa	1407 euroa
2000 euroa	1753 euroa
2500 euroa	2091 euroa
3000 euroa	2394 euroa
3500 euroa	2684 euroa
4000 euroa	2974 euroa
4500 euroa	3253 euroa
5000 euroa	3524 euroa
6000 euroa	4066 euroa
7000 euroa	4608 euroa
8000 euroa	5093 euroa

Taulukon lähde: Kauppakamari.fi:n verokiilalaskuri.

Testaa myös Verohallinnon laskuria

Vaihtoehtoisesti voit arvioida käteen jäävää palkkaasi myös Verohallinnon veroprosenttilaskurilla.

Kun syötät laskuriin omat tulotietosi, saat arvion maksettavien verojen määrästä sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista.

Tutustu laskurin käyttöohjeisiin Verohallinnon verkkosivuilla ennen laskelmien tekemistä.

Mitä bruttopalkkaan voi sisältyä?

Bruttopalkkaan voi sisältyä rahana maksettavan palkan lisäksi erilaisia luontoisetuja, kuten esimerkiksi:

• ravintoetu
• puhelinetu
• autoetu.

Työnantajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansiotuloa, ja siitä pitää toimittaa ennakonpidätys. Verohallinto linjaa vuosittain verotusarvot luontoiseduille.

Esimerkiksi matkapuhelimen luontoisetuarvo vuonna 2023 on 20 euroa kuukaudessa.

Mikä on bruttopalkan ja rahapalkan ero?

Rahapalkka tarkoittaa sitä osuutta bruttopalkasta, jonka palkansaaja saa konkreettisesti rahana. Rahapalkka voi sisältää esimerkiksi peruspalkan lisineen ja mahdollisine bonuksineen. Rahapalkan lisäksi bruttopalkka voi sisältää muutoin kuin rahana maksettavia luontoisetuja.

Työntekijän 2420 euron bruttopalkka voi tällöin koostua esimerkiksi 2400 euron rahapalkasta sekä 20 euron matkapuhelinedusta.

Ennakonpidätystä ei kuitenkaan toimiteta rahana maksettua suoritusta suurempana. Mikäli palkka maksetaan pelkästään luontoisetuna, ennakonpidätystä ei voida toimittaa lainkaan.

Missä omaa veroprosenttia voi arvioida?

Verohallinnon veroprosenttilaskurilla voit suuntaa-antavasti arvioida omaa veroprosenttiasi ja lisäprosenttiasi, kun syötät laskuriin tiedot omista tuloistasi sekä mahdollisista vähennyksistä.

Lisäprosenttia käytetään tilanteissa, joissa tulosi ylittävät verokortin perusprosentin tulorajan.

Paljonko on keskimääräinen bruttopalkka Suomessa?

Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisten palkansaajien mediaaniansio Suomessa vuonna 2021 oli 3314 euroa kuukaudessa. Vuoden 2022 tilastoja ei vielä tätä kirjoitettaessa ole saatavilla.

Mediaaniansio tarkoittaa palkkaa, jota vähemmän tai enemmän ansaitsee puolet palkansaajista. Jos kaikkien suomalaisten kokopäivätyöntekijöiden palkat laitettaisiin suuruusjärjestykseen, mediaani olisi kyseisen lukujonon keskimmäinen luku.

Kokopäiväisen työntekijän keskimääräinen palkka eli keskipalkka sen sijaan oli 3734 euroa kuukaudessa. Luku on mediaania suurempi, koska pieni joukko suurituloisia ihmisiä nostaa lukemaa enemmän kuin pienituloiset sitä laskevat.

• Esimerkki: Pentti tienaa 2500 euroa, Heikki 3500 euroa ja Matti 7500 euroa kuukaudessa. Kolmikon mediaaniansio on 3500 euroa ja keskipalkka eli palkkojen keskiarvo 4500 euroa.

Huomioi, että yllä mainituissa tilastoissa ei huomioida osa-aikaisia työntekijöitä, vaan kyse on kokoaikaisista palkansaajista.

• Ajantasaista lisätietoa suomalaisten palkoista löydät Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
• Eri ammattiryhmien palkkoja voit suuntaa-antavasti vertailla esimerkiksi Duunitorin palkkavertailun avulla.

Mitä julkiset verotiedot kertovat bruttopalkasta?

Joka syksy julkaistavat julkiset verotiedot eivät kerro suoraan, kuinka paljon naapurisi bruttopalkka on.

Verotettava ansiotulo on julkinen verotieto, bruttopalkka sen sijaan ei.

Jos naapurillasi ei kuitenkaan ole palkkatulojensa lisäksi muita tuloja, verotettavan ansiotulon määrä antaa useimmiten kohtalaisen hyvin osviittaa bruttopalkan suuruudesta.

Verotiedoissa julkistettava verotettava ansiotulo saadaan, kun veronalaisesta palkasta on ensin vähennetty pakolliset vakuutusmaksut, tulonhankkimiskulut sekä muut mahdolliset vähennykset.

Vähennysten määrä voi vaihdella paljon riippuen toimialasta ja suoritettavasta työtehtävästä.

Myöskään verovapaasti maksettavat kilometrikorvaukset ja päivärahat eivät näy verotiedoissa.

• Katso Taloustaito-lehden sivuilta esimerkki, jossa Jarin 40 000 euron bruttopalkka muuttuu verotietoihin 35 334 euroksi.
• Verohallinnon sivuilta voit katsoa viitteellisen taulukon siitä, kuinka iso osuus ansiotuloista näkyy julkisissa verotiedoissa eri tulotasoilla.

Verotiedot voivat antaa täysin väärän kuvan henkilön bruttopalkasta, jos henkilöllä on päätoimensa palkan lisäksi muita ansiotuloja.

Pääomatulojen kohdalla tilanne menee vielä monimutkaisemmaksi.

Myös osakeyhtiömuodossa toimivilla yrittäjillä verotettava ansiotulo ei välttämättä kerro juuri mitään siitä, kuinka paljon yrittäjä todellisuudessa tahkoaa rahaa.

Suosikkijulkimo voi laskuttaa vuodessa osakeyhtiölleen 500 000 euroa. Kulujen jälkeen yrityksen voitoksi jää 250 000 euroa. Julkimon itselleen maksama palkka on yrityksen tulosta laskeva kulu.

Halutessaan yrittäjä voi maksaa itselleen palkkaa sopivaksi katsomansa määrän – esimerkiksi 40 000 euroa – ja jättää loput yrityksen voitoksi, josta yhtiö maksaa 20 prosentin yhteisöveron.

Voitot yrittäjä voi nostaa ulos tulevina vuosina palkkana tai osinkona. Tällä tavalla yrittäjä voi keventää verotaakkaansa, koska korkeissa ansiotuloissa myös veroprosentti nousee korkeaksi.

Mitä vähennyksiä palkansaaja voi tehdä?

Ansiotuloista tehtäviä vähennyksiä ovat esimerkiksi:

• 750 euron tulonhankkimisvähennys
• työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut
• pakolliset työntekijän vakuutusmaksut.

Tiedot mahdollisista jäsenmaksu- ja työttömyyskassamaksuista kulkeutuvat yleensä esitäytettyyn veroilmoitukseesi automaattisesti.

750 euron tulonhankkimisvähennys kuuluu automaattisesti jokaiselle palkansaajalle. Verohallinto tekee vähennyksen puolestasi.

Jos tulonhankkimismenojesi määrä on kuitenkin yli 750 euroa, ilmoita kulut veroilmoituksellasi itse.

Tulonhankintakuluihin kuuluvat esimerkiksi mahdollinen työhuonevähennys, ammattikirjallisuuden hankkimismenot sekä työssä käytettävien koneiden, laitteiden tai tarvikkeiden hankintakulut.

Myös vähennykset kodin ja työpaikan välisistä matkakuluista pitää vaatia itse.

Kaikki yleisimmät yksityishenkilön verovähennykset muistamalla pienennät verotettavien tulojesi määrää. Tällöin myös maksettavien verojen osuus euromääräisesti pienenee.

Sen sijaan kotitalousvähennykset tehdään suoraan maksettavasta verosta. Näin ollen kotitalousvähennysten rahallinen merkitys on suurempi verrattuna sellaisiin vähennyksiin, jotka tehdään jo ennen kuin verojen osuus lasketaan.

Mitä sivukuluja työnantajalle kertyy bruttopalkan päälle?

Kuvitellaan, että työnantajasi maksaa sinulle bruttopalkkaa 2500 euroa kuukaudessa. Sinusta aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin työnantajallesi tätä suuremmat.

Tämä johtuu erilaisista lakisääteisistä eläke- ja vakuutusmaksuista, jotka jäävät työnantajasi kontolle.

Työnantajan pakolliset sivukulut eli työnantajamaksut vuonna 2023

Maksu	Paljonko?	Kenelle?
TyEL-maksu eli työeläkemaksu	Keskimäärin 17,39 %	Eläkevakuutus- yhtiölle
Tapaturma- vakuutusmaksu	Keskimäärin 0,57 %	Vakuutusyhtiölle
Työttömyys- vakuutusmaksu	0,52 %	Työllisyysrahastolle
Ryhmähenki- vakuutusmaksu	Keskimäärin 0,06 %	Vakuutusyhtiölle
Sairaus- vakuutusmaksu	1,53 %	Verohallinnolle

Lisätietoa

• TyEL-maksun suuruus on 24,84 %, josta työnantaja maksaa keskimäärin 17,39 % ja loppuosan työntekijä. Luvut pätevät alle 2 197 500 euron palkkasummiin.
• Tapaturmavakuutusmaksun osuus voi vaihdella pääsääntöisesti noin 0,10 ja 5,00 prosentin välillä riippuen muun muassa työn vaarallisuudesta.
• Taulukossa mainittu työttömyysvakuutusmaksun prosenttiosuus pätee alle 2 251 500 euron palkkasummiin. Tätä ylittävältä osuudelta lukema on 2,06 %.
• Ryhmähenkivakuutusmaksu peritään pääsääntöisesti tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä.
• Työnantajan sairausvakuutusmaksua eli niin sanottua sava-maksua maksetaan 16-67-vuotiaista työntekijöistä.
• Lue lisää oppaasta Palkkahallinnon tärkeät luvut vuonna 2023.

Työnantajan sivukulut tuovat bruttopalkan päälle karkeasti arvioiden noin 25 prosenttia lisää maksettavaa.

Tämän lisäksi rekrytoinnista aiheutuu usein paljon muitakin epäsuoria kustannuksia, joiden takia bruttopalkka kehotetaan yleensä kertomaan 1,5:llä tai tilanteesta riippuen jopa kahdella, jotta työntekijän palkkaamisen todelliset kulut saadaan selville.